Kun suomalainen rikoshistoria kirjoitetaan uusiksi, yksi nimi nousee väistämättä esiin: Anneli Auer. Ulvilan jouluyön puhelu, vuosien oikeustaistelu ja kaksi täysin erilaista tuomiota ovat jättäneet jäljen kansalliseen muistimme. Nyt kello tikittää jälleen. Onko seuraava luku jo käynnissä – ja viekö se Auerin vielä kerran uuteen oikeudenkäyntiin, vai oikeastaan jo alkaneen prosessin yhä jyrkempiin mutkiin?
Mikä muuttui: Korkein oikeus repi tuomion auki
Joulukuussa 2024 oikeusjärjestelmän korkein porras teki päätöksen, joka käänsi vuosikausien aikajanaa uuteen asentoon. Korkein oikeus purki Turun hovioikeuden vuonna 2013 antaman tuomion, jossa Auer ja hänen silloisen miesystävänsä katsottiin syyllistyneen useisiin seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksiin. Ratkaisevaa oli, että nyt aikuisiksi varttuneet asianomistajat olivat kertoneet antaneensa aiemmin virheellistä tietoa – ja se oli oikeuden mielestä “erittäin painava syy” saattaa asia uuteen tutkintaan. Samalla KKO palautti jutun Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen käsiteltäväksi alusta alkaen.
Tuon päätöksen vaikutus oli välitön: se avasi oven uudelle oikeudenkäsittelylle, jossa näyttö ja kertomukset punnitaan uudestaan. Samalla se jätti menneisyyden varjojen ja oikeusvarmuuden kysymykset ilmaan – eikä kukaan voinut enää teeskennellä, että saaga olisi ohi.
Kyllä, oikeudenkäynti on jo alkanut – ja pysyy suurelta osin salassa
Syyskuussa 2025 Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa avattiin istunnot, joissa käydään läpi syyttäjän uudet syyteharkinnat ja vanhojen tapahtumien uudet versiot. Asia ei kuitenkaan ole julkinen kuin osin. Käräjäoikeus linjasi, että vain haastehakemus on julkinen, muu aineisto salataan – ja hovioikeus vahvisti eilen, ettei se puutu salassapitoon tässä vaiheessa. Toisin sanoen: iso osa siitä, mitä oikeussalissa tapahtuu, jää vuosikymmeniksi pimeyteen. Oikeudenkäyntiä jatketaan jo ensi viikolla.
Onko tämä “uusi oikeudenkäynti tulossa?” Kysymys on tavallaan väärin: se on jo täällä. Eikä vain täällä – se on salassa. Ja juuri se tekee jutusta jälleen suomalaisen oikeusdraaman, jossa sivurooleissa kulkevat läpinäkyvyys, luottamus ja julkisuuden oikeus.
Miksi syytteet nostettiin uudelleen? Seuraa rahaa – mutta vain osittain
Syyttäjälaitoksen puolelta on puhuttu suoraan: taloudellinen ulottuvuus vaikutti siihen, että syytteet nostettiin uudestaan. Jos syytteitä ei olisi nostettu, Auer ja hänen entinen miesystävänsä olisivat voineet hakea valtiolta huomattavia korvauksia syyttöminä istutuista vankeuspäivistä. Puhutaan jopa miljoonaluokan “koppikorvauksista”. Samalla valtakunnansyyttäjä on korostanut, ettei raha ollut ratkaiseva syy – vaan syytteille nähtiin myös näyttöön liittyviä perusteita. Kaksikko kiistää syyllisyytensä.
Taloudellinen kerros lisää jännitteitä muutenkin tulenarkaan tapaukseen: oikeusprosessista on tullut vuosien varrella paitsi totuudenetsintää, myös kalliiksi käynyttä virheiden korjaamista. Kun vaakakupissa ovat miljoonat eurot, salassapito ja pitkät muistijäljet, pienikin prosessuaalinen käänne saa otsikot huutamaan.
Ulvilan surma, joka ei jätä Suomea rauhaan
Kaiken taustalla leijuu alkuperäinen Ulvilan surma vuodelta 2006 – henkirikos, jossa Auer vapautettiin lopulta murhasyytteistä hovioikeudessa vuonna 2015. Tutkinta avattiin kuitenkin uudelleen KRP:ssä joulukuussa 2024. Nyt pöytäkäytännössä pyyhitään puhtaaksi ja materiaali kammataan läpi ilman nimettyä epäiltyä. Vanha tapaus thus ei ole vain historiaa, vaan elävää esitutkinnan arkea. Yle.fi
Ulvilan yön kaiku kuuluu joka kerta, kun Auer astuu oikeustalon ovesta. Vaikka kyseessä ovat nyt eri rikosepäilyt, kansallinen mielikuva ei erottele niitä helposti. Siksi julkisuuden hallinta, avoimuus ja oikeuden perustelujen näkyvyys ovat ratkaisevan tärkeitä – ja juuri siksi tämän syksyn salassapito on herättänyt laajaa keskustelua.
Tuore käänne hovioikeudessa: salassapito jää voimaan
Tämän viikon uutisvirta tiivistyy yhteen lauseeseen: hovioikeus ei puuttunut käräjäoikeuden salassapitoon. Auerin vaatimus asiakirjojen avaamisesta ei toistaiseksi mene läpi. MTV:n mukaan hovioikeus totesi, ettei sillä ole toimivaltaa kumota käräjäoikeuden ratkaisua tässä vaiheessa. Ylen mukaan linjaus tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakirjat pysyvät salassa jopa 60 vuodeksi – raju aikajänne tapauksessa, joka puhuttaa Suomessa yhä päivittäin.
Kärjistettynä: julkisuus haluaa valoa, oikeus suojaa varjolla. Kumpi painaa enemmän, punnitaan vielä moneen kertaan.
Mitä seuraavaksi: pitkä marssi pykäläviidakossa
Kun oikeudenkäynti on vasta alussa, kukaan ei tiedä, missä maratonissa vaihtuu seuraava kierros. Prosessissa kuullaan todistajia, katsotaan tallenteita ja puretaan aiempien vuosien tapahtumia säie säikeeltä – osa tästä julkisesti, osa salassa. Hovioikeuden tämänpäiväinen sivujuonne kertoi vain, ettei oikoreittiä avoimuuteen ole. Kilpi pysyy ylhäällä.
Jäikö jokin ratkaiseva? Kyllä: Korkeimman oikeuden purkupäätös on jo määritellyt pelilaudan rajat. Se ei väittänyt, että aiempi tuomio olisi varmasti väärä – vaan että asiassa on “erittäin painavia syitä” kokeilla uudestaan. Siksi kysymys ei ole vain menneisyydestä, vaan tulevasta: mikä katsotaan nyt näytetyksi, miten kertomukset elävät, ja mihin suuntaan totuus tällä kertaa kallistuu.
Viimeinen sana? Ei vielä
Kansalaisten muisti on pitkä, mutta prosessioikeuden aikataulu on vielä pidempi. Kun Yle kertoo seuraavan istuntoviikon jo siirtyvän kalenteriin, voidaan varmuudella sanoa vain tämä: “uusi oikeudenkäynti” ei ole uhka vaan tosiasia, ja se rullaa eteenpäin. Lopputulos voi olla vapauttava, langettava tai jotain siltä väliltä – mutta ennen kaikkea se tulee olemaan lopputulos, joka on syntynyt tämän päivän näytöstä, ei eilisen varjoista.
Näin ymmärrät Auer-käänteet yhdellä silmäyksellä
- KKO purki 2013 tuomion (12/2024): Päätös avasi tien uuteen käsittelyyn käräjissä; perusteena “erittäin painavat syyt” ja asianomistajien uudet kertomukset.
- Käräjät alkoivat syyskuussa 2025: Oikeudenkäynti on jo käynnissä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
- Salassapito pysyy toistaiseksi: Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua, asiakirjat voivat pysyä salassa jopa 60 vuotta.
- Syyttäjän mukaan rahalla oli painoarvoa: “Koppikorvausten” mahdollisuus vaikutti syyteharkintaan, mutta ei ollut ratkaiseva peruste.
- KRP avasi Ulvilan surman uudelleen (12/2024): Vanha henkirikos tutkitaan alusta ilman nimettyä epäiltyä.
Onko uusi oikeudenkäynti tulossa?
Lyhyt vastaus: se on jo käynnissä – ja seuraavat viikot voivat tuoda lisää käänteitä. Jos jotain voi ennustaa, niin sen, että Auerin tapaus pysyy syksyn kuumimpien oikeusuutisten kärkikahinoissa, kunnes käräjäsali sulkee mapit ja julkisuuteen kerrotaan, minkä painoisen totuuden vaakakuppi tällä kertaa nielaisi.