Urheilutoimittaja Antti-Jussi ”A-J” Sipilä on viettänyt suuren osan työurastaan tilanteissa, joissa muut urheilijat joutuvat venymään, kestämään painetta ja ratkaisemaan asioita silloin, kun panokset ovat suurimmillaan. Erikoisjoukot-ohjelmassa asetelma muuttuu kuitenkin kokonaan, sillä tällä kertaa Sipilä ei seuraa suoritusta kentän laidalta eikä kysy ottelun jälkeen urheilijalta, miltä tiukka paikka tuntui, vaan hän joutuu itse keskelle fyysistä ja henkistä painetta.
Sipilän syy lähteä Erikoisjoukot-sarjan kuudennelle kaudelle näyttääkin olevan varsin yksinkertainen. Hän halusi nähdä, kuinka paljon 46-vuotiaasta entisestä kilpaurheilijasta on vielä jäljellä, kun olosuhteet viedään mahdollisimman kauas tavallisesta työ- ja perhearjesta.
Erikoisjoukot alkaa Nelosella ja Ruudussa torstaina 3. syyskuuta, ja uudella kaudella mukana on 15 tunnettua suomalaista. Sipilän lähtökohta erottuu joukosta kiinnostavalla tavalla, sillä hänellä on takanaan pitkä koripalloura, mutta aktiivisista pelivuosista on jo kulunut huomattavan paljon aikaa.
Kilpailuvietti ei kadonnut uran mukana
Sipilä tunnetaan nykyisin erityisesti Ylen urheilutoimittajana ja koripalloselostajana, mutta urheilu kuului hänen elämäänsä pitkään myös pelaajana. Hän aloitti koripallon Namika Lahden junioreissa 1990-luvun alkupuolella, ja pelaajaura jatkui vuoteen 2008 saakka.
Uran kirkkaimpiin saavutuksiin kuuluu Suomen mestaruus Lahden NMKY:n riveissä vuonna 2000, joten kilpailullinen ympäristö ei ole Sipilälle uusi asia. Koripalloura tarkoitti harjoittelua, joukkueen yhteisiä tavoitteita ja tilanteita, joissa fyysisen rasituksen lisäksi piti pystyä tekemään päätöksiä nopeasti, mutta juuri tällaisista kokemuksista on nyt kulunut jo pitkään.
Sipilä on kertonut nauttivansa edelleen kilpailemisesta, eikä voitontahto ole hävinnyt toimittajan työn myötä. Erikoisjoukot tarjoaa siinä mielessä poikkeuksellisen mahdollisuuden, sillä tavallisessa aikuiselämässä harva pääsee enää vapaaehtoisesti tilanteeseen, jossa omia fyysisiä ja henkisiä rajoja koetellaan useita päiviä lähes tauotta.
Ohjelmaan lähteminen ei siis vaikuta olevan Sipilälle ensisijaisesti televisioprojekti. Taustalla on huomattavasti henkilökohtaisempi kysymys siitä, vieläkö entinen urheilija pystyy kaivamaan itsestään esiin saman kilpailijan, joka aikanaan toimi koripallokentällä.
Keski-ikä toi mukaan uuden kysymyksen
Sipilä kuvaillaan uuden Erikoisjoukot-kauden esittelyssä 46-vuotiaaksi kahden lapsen isäksi, joka haluaa laittaa itsensä vielä kerran kunnolla koville. Ajatus sisältää samalla yhden koko osallistumisen kiinnostavimmista puolista, sillä kyse ei ole enää nuoren urheilijan fyysisen kapasiteetin mittaamisesta, vaan siitä, mitä vuosien jälkeen on edelleen jäljellä.
Keski-iässä harjoittelua voi jatkaa hyvinkin tavoitteellisesti, mutta keho palautuu eri tavalla kuin parikymppisenä, ja myös elämä ympärillä muuttuu. Työ, perhe ja tavallinen arki tekevät tilanteesta aivan erilaisen kuin kilpaurheiluvuosina, jolloin harjoittelu ja kilpailut saattoivat muodostaa suuren osan päivärytmistä.
Sipilälle Erikoisjoukot antaa mahdollisuuden irrottautua tuosta normaalista ympäristöstä. Hän ei voi leirillä päättää, milloin harjoitellaan, kuinka paljon nukutaan tai koska seuraava koettelemus alkaa, ja juuri tällainen hallinnan menettäminen tekee kokemuksesta paljon tavallista kuntotestiä suuremman.
Sipilä haluaa ohjelman ennakkotietojen perusteella selvittää, kuinka paljon hän pystyy vielä puristamaan itsestään irti sekä fyysisesti että henkisesti. Kysymys kuulostaa yksinkertaiselta, mutta Erikoisjoukkojen kaltaisessa ympäristössä vastausta ei voi saada pelkällä hyvällä kunnolla.
Urheilutoimittaja siirtyy itse testattavaksi
Sipilän ammatillinen tausta tekee tilanteesta myös hieman nurinkurisen. Hän on vuosien ajan seurannut maailmanluokan urheilijoita läheltä, selostanut kovia otteluita ja haastatellut ihmisiä hetkinä, jolloin onnistuminen tai pettymys näkyy välittömästi kasvoilta.
Urheilutoimittaja oppii vuosien aikana näkemään, kuinka eri tavalla ihmiset reagoivat paineeseen. Yksi urheilija pystyy parantamaan suoritustaan vaikeassa tilanteessa, toinen alkaa tehdä virheitä, ja kolmas löytää itsestään voimia juuri silloin, kun niitä ei enää pitäisi olla jäljellä.
Erikoisjoukoissa Sipilä joutuu tutkimaan samaa asiaa itsessään. Hän ei voi tarkastella tapahtumia toimittajan etäisyydeltä, vaan hänen omat päätöksensä, väsymyksensä ja reagointinsa joutuvat arvioitaviksi.
Tämä tekee hänen osallistumisestaan kiinnostavan myös katsojan näkökulmasta. Sipilällä on paljon kokemusta kilpailusta ja urheilun henkisestä puolesta, mutta ohjelman harjoitukset eivät muistuta koripallo-ottelua, jossa säännöt, peliaika ja vastustaja tunnetaan etukäteen.
Leirillä tavallinen rytmi katoaa
Erikoisjoukkojen kuudes kausi vie osallistujat 11 vuorokauden mittaiselle leirille, jossa ohjelman ennakkotietojen mukaan vastaan tulevat kylmyys, unettomuus, fyysiset tehtävät ja jatkuva paine. Kokelaita tarkkailevat Janne Lehtonen, Jan Knutti, Matias Petäistö ja Robin Hendry, eikä kauden alussa edes kokelasnumeroa anneta valmiiksi.
Numerot ratkaistaan kuntotestissä. Parhaan tuloksen tekevä osallistuja saa numeron yksi, joten kilpailullinen asetelma rakennetaan uudella kaudella näkyväksi jo ensimmäisistä hetkistä lähtien.
Sipilälle tällainen alku saattaa sopia jopa yllättävän hyvin, koska vanha kilpailuvietti on edelleen vahva. Samalla leirin vaikeimmat hetket eivät välttämättä synny kilpailusta muita vastaan, sillä ohjelman luonteeseen kuuluu oman toimintakyvyn säilyttäminen silloin, kun lepo vähenee ja epämukavuus jatkuu.
Sipilän kohdalla seurattavia asioita onkin useita:
- kuinka entisen kilpaurheilijan fysiikka kestää pitkän rasituksen
- auttaako koripallosta tuttu joukkueajattelu ryhmätehtävissä
- säilyykö kilpailuvietti voimavarana myös väsyneenä
- miten Sipilä reagoi tilanteisiin, joita hän ei pysty itse hallitsemaan
- löytyykö 46-vuotiaasta vielä sama päättäväisyys kuin aktiivivuosien urheilijasta.
Joukkuepelaamisesta voi olla yllättävää hyötyä
Koripallotausta voi antaa Sipilälle etua erityisesti tilanteissa, joissa yksittäisen suorituksen sijasta ratkaisee ryhmän toiminta. Koripallossa pelaaja joutuu jatkuvasti havainnoimaan muiden liikkeitä, tekemään nopeita päätöksiä ja hyväksymään sen, ettei oma onnistuminen yksin ratkaise lopputulosta.
Sipilä on puhunut aiemminkin siitä, kuinka urheilusta saadut opit ovat siirtyneet hänen työelämäänsä. Ryhmätyö, joukkuepelaaminen ja kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa ovat asioita, joita hän on hyödyntänyt myös toimittajan työssä.
Erikoisjoukot voi kääntää saman kehityksen jälleen toiseen suuntaan. Vuosien aikana työelämässä ja perheenisänä kertynyt kokemus saattaa auttaa tilanteissa, joissa nuorempi tai fyysisesti vahvempi osallistuja yrittää ratkaista tehtävää pelkästään voimalla.
Ohjelmassa ikä ei siksi automaattisesti tarkoita heikkoutta, vaikka palautumisessa ja fyysisessä suorituskyvyssä vuosilla on merkitystä. Kokemus voi näkyä malttina, päätöksenteossa ja kykynä suhteuttaa hetkellinen epäonnistuminen suurempaan kokonaisuuteen.
Vasta leiri kertoo, mitä miehestä löytyy
Antti-Jussi Sipilän lähtö Erikoisjoukkoihin näyttää kiteytyvän ennen kaikkea haluun löytää vastaus kysymykseen, johon tavallinen arki ei enää tarjoa mahdollisuutta vastata. Hän tietää, millainen kilpailija oli aktiivisella koripallourallaan, mutta hän ei vielä ohjelmaan lähtiessään voinut tietää, kuinka paljon tuosta urheilijasta on jäljellä lähes kaksi vuosikymmentä pelaajauran päättymisen jälkeen.
Erikoisjoukot tarjoaa tilanteen, jossa vanhoilla saavutuksilla ei pitkälle pärjätä. Suomen mestaruus, vuosien kokemus urheilumaailmasta tai tuttuus televisiokameroiden kanssa eivät poista kylmyyttä, väsymystä tai tehtävän aiheuttamaa painetta.
Juuri siinä näyttää olevan Sipilän osallistumisen varsinainen viehätys. Hän lähti ohjelmaan saadakseen itsestään selville jotain sellaista, mitä selostamossa, toimituksessa tai tavallisella kuntosalilla on vaikea mitata