Katariina Souri, entiseltä nimeltään Katariina Suonio, on monipuolinen ja lahjakas suomalainen taiteilija, kirjailija sekä kolumnisti. Hänen elämänsä ja uransa ovat olleet täynnä merkittäviä käänteitä, jotka ovat tehneet hänestä yhden Suomen seuratuimmista julkisuuden henkilöistä.
Lapsuus ja nuoruus Katariina Sourin elämä alkoi Espoossa, 27. lokakuuta 1968. Hän kasvoi taiteellisessa perheessä, mikä vaikutti merkittävästi hänen myöhempään uraansa. Nuorena Katariina osoitti jo poikkeuksellista lahjakkuutta luovilla aloilla, kuten kirjoittamisessa ja maalaamisessa.
Ura mallina Katariinan ura julkisuudessa alkoi mallina. Hänen ainutlaatuinen kauneutensa ja karismansa toivat hänelle menestystä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Hänestä tuli yksi 1980- ja 1990-lukujen tunnetuimmista suomalaisista malleista.
Kirjailijan polku Mallinuransa jälkeen Katariina käänsi katseensa kirjallisuuteen. Hän on julkaissut useita teoksia, joissa käsitellään syvällisiä ja henkilökohtaisia aiheita. Hänen kirjoitustyylinsä on tunnettu sen emotionaalisesta syvyydestä ja kauniista kielestä.
Henkilökohtainen elämä Katariinan henkilökohtainen elämä on ollut täynnä ylä- ja alamäkiä, jotka hän on tuonut rohkeasti esille teoksissaan ja julkisissa esiintymisissään. Hän on avoin ja rehellinen kertoessaan elämänsä haasteista ja voitoista, mikä on lisännyt hänen suosiotaan.
Taiteellinen työ
Maalaustaide Katariinan maalaustaidot ovat herättäneet ihailua niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Hänen teoksensa ovat täynnä värejä ja tunnetta, ja niissä on usein syvällinen, henkilökohtainen merkitys.
Kirjoitukset ja kolumnit Katariina on tunnettu terävästä kynästään, ja hänen kirjoituksensa sekä kolumninsa ovat olleet suosittuja lukijoille, jotka etsivät syvällistä ja älykästä sisältöä. Hänen teksteissään yhdistyvät henkilökohtainen kokemus ja yhteiskunnallinen näkemys.
Katariina ja kohtuttu saamelaistyö
Paluuta ei enää ole. Katariina kohuttu saamelaisnaista ja poroa esittävä maalaus koristaa Senaatintoria Lux Helsinki -valotaidetapahtuman ajan.
Hänen päätöksensä olla osallistumatta teoksen julkistamistilaisuuteen ja välttää lehdistön haastatteluja on herättänyt kysymyksiä. Lux Helsingin taiteellinen johtaja Juha Rouhikoski on kommentoinut tilannetta Iltalehdelle, todeten, että vaikka monet taiteilijat eivät ole paikalla, Sourin poissaolo ei ole erityisen huomionarvoinen.
Sourin teos, joka esittää saamelaisnaista, on aiheuttanut keskustelua ja kritiikkiä ennen sen virallista julkistamista. Kritiikki on keskittynyt teoksen katsomiseen vanhanaikaisena ja stereotyyppisenä kuvauksena saamelaisista. Tästä huolimatta Lux Helsinki päätti sisällyttää teoksen festivaalille, mutta varustettuna sisältöhuomiolla.
Rouhikoski selittää päätöstä korostamalla, että kyseessä ei ole pelkkä öljyvärimaalaus, vaan valomaalaus, joka on osa laajempaa kokonaisuutta. Hän painottaa, että poistamalla kohua herättäneen kuvan festivaalilta, yleisö ei olisi koskaan nähnyt sitä, eikä olisi tiennyt, mistä kohu kumpuaa. Hän myöntää, että teoksen aiheuttama mielipaha on ollut valitettavaa, mutta näkee samalla keskustelussa kulttuurisesta omimisesta hyödyllisiä puolia.
Rouhikoski analysoi, että keskustelu on auttanut hahmottamaan paremmin kulttuurisen omimisen ja inspiroitumisen rajoja. Hän pitää keskustelua tarpeellisena, vaikka aihe onkin herättänyt ristiriitaisia tunteita.
Kaikesta kohusta huolimatta, Rouhikoski toivoo, että tulevat Lux Helsinki -festivaalit sujuisivat ilman vastaavanlaisia kohuja. Hän on luvannut tiimilleen, että vuoden 2025 festivaali olisi ”kohuton”. Tämä heijastaa hänen haluaan luoda taidefestivaali, joka välttää kiistat ja keskittyy puhtaasti taiteen esittämiseen ja juhlistamiseen.