Politiikan kulisseissa solmittiin kesäkuun alussa salainen sopimus – ja nyt se on todellisuutta. Matias Marttinen (s. 1990) astui 6. toukokuuta 2025 virallisesti työministeriksi presidentin esittelyn jälkeen. Yle uutisoi, että ääni vaihtui Eduskunnassa: kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävä luovutettiin, kun Marttinen astui ministeriksi.
Mutta kuka on tämä nopeasti noussut poliittinen tähti, ja miten hän aikoo suunnata Suomen työpolitiikan uudelle kurssille? Tartutaan kuumimpiin teemoihin ja katsotaan, miten Marttisen esikuvat, lupaukset ja ristiriidat rakentuvat.
Yliopistolta ministeriöön – taustat, joita ei paljon puhuta
Raumalainen nuoruudesta asti, Marttinen valmistui ylioppilaaksi Rauman lukiosta vuonna 2009 ja myöhemmin valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta valtio-opin pääaineesta. Hän on reservin luutnantti.
Poliittisesti Marttisen ura alkoi nuoresta: jo teini-iässä hän liittyi Kokoomusnuoriin ja seurasi tiiviisti Sauli Niinistön kampanjaa presidentinvaaleissa. Vuodesta 2012 alkaen hän on ollut mukana Rauman kaupunginvaltuustossa, ennen kuin eduskunta kutsui.
Vaalimenestyksen myötä hänet valittiin kansanedustajaksi Satakunnan vaalipiiristä vuonna 2019. Pian sen jälkeen Marttinen nousi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ennen ministerin pestinsä alkamista.
Henkilökohtaisesti hän on kertonut, että poliittinen herääminen tapahtui vuonna 2006, kun hän seurasi poliittista keskustelua kotikaupungissaan – ja loi kaavaansa “mikä oikeistolainen, mutta myös rakentava politiikka voisi olla.”
Työministerin lupaukset: isoja sanoja ja kova paine
Marttisen astellessa virkaan moni odotti muutosta. Hän ei aikaillut: jo ennen kuin toimenpiteet ehtivät eduskuntaan, hän esitti päätöksiä, jotka herättävät sekä innostusta että varauksia.
Irtisanomiskynnys alas – vai oikeudenmukaisuus koetuksella?
Eräs hänen ensimmäisistä suurista lupauksistaan liittyy irtisanomiskynnyksen madaltamiseen. Marttinen on sanonut, että muutos voisi aktivoida pk-yritysten rekrytointihalukkuutta: “Henkilöön liittyvän irtisanomiskynnyksen madaltaminen tulee vauhdittamaan pienten ja keskisuurten yritysten rekrytointeja.”
Tämä on suoraa toimintaa työmarkkinoiden rakenteisiin – mutta herättää kysymyksiä työntekijöiden turvasta. Miten turvataan, että he eivät joudu heikompaan asemaan? Kuinka varmistetaan, ettei pelko väärinkäytöksistä kasvata?
Työllisyys 100 000 hengellä – tavoite kovilla tulilla
Pääministeri Orpon hallitus kirjasi ohjelmaansa tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä. Marttinen on sitoutunut tähän määrään. Hän uskoo, että talous on kääntynyt jo kasvuun, ja työllisyystilanne paranee “viimeistään loppuvuonna”.
Mutta optimismi kohtaa realiteetit: työllisyysaste on laskenut, työttömyys kasvanut, ja luottamus talouteen kurainen. Kuluttajat suhtautuvat tulevaisuuteen epäluuloisesti, eikä uskoa ole paljoa.
Selvitykset valmiiksi – maahanmuuttoa ja kansainvälistä vertailua
Syksyllä 2025 Marttinen käynnisti selvityksen työperäisen maahanmuuton pisteytysmalleista eri maiden välillä. Tarkoitus on löytää keinoja tasapainottaa maahanmuuton avaaminen ja työvoimapulan lieventäminen.
Lisäksi hän on ilmaissut tarpeen rakenteellisille uudistuksille, joiden avulla Suomi voisi “juosta mukaan pohjoismaiseen kehitykseen”.
Vastatuulta ja kritiikkiä: missä Marttisen lupausten kääntöpuolet?
Julkisuudessa ja asiantuntijapiireissä Marttisen suunnitelmat ovat herättäneet huomiota – niin positiivista kuin kriittistäkin.
- Työntekijöiden turva riskialttiina: madallettu irtisanomiskynnys voi helpottaa työnantajan asemaa, mutta pahimmillaan heikentää työntekijän suojaa irtisanomistilanteissa.
- Uudistukset kiireessä: suuriin rakenteellisiin muutoksiin ei ole helppoja ratkaisuja – kiireellä vedettävät säännökset saattavat johtaa huolimattomuuksiin ja korjaustarpeisiin.
- Talousnäkymien epävakaus: globaalit riskit – talouskuplat, kauppasodat, ennakoimattomat politiikat – vaikuttavat voimakkaasti Suomen viennin kautta. Marttisen mukaan Suomi elää viennistä, ja haasteet heijastuvat nopeasti työmarkkinoihin. mtvuutiset.fi+1
- Sidosryhmien jakautuminen: pk-yritykset ja yrittäjät saattavat olla uudistusten kannalla, mutta työntekijäjärjestöissä epäilyksiä on. Onko veroetuja vai turvaa tarjolla heille joilla työura on alussa?
- Poliittinen kokemus nuorukaisella? Marttisen poliittinen nousu on ollut nopea – mutta kokemus kovassa vastuussa mitataan arjessa, ei kampanjapuheissa.
Marttinen juhlakuvissa – tyylikäs mutta tarkka
Lehtikuvat esittelevät Marttisen harkitusti pukeutuneena: siisti puku, hiukset huolitellut, ilme dynaaminen mutta laskelmoiva. Yhteen kuvaan hänet nappaa vanhassa Raumassa, kahvilan edessä, koira vierellä – osoitus hänen pyrkimyksestään säilyttää läheisyys äänestäjiin. Mediassa on kuvattu, että hän ei halua olla politiikan karikatyyri, vaan “henkilö” maskin takana.
Sekaisin lupauksia, paineita ja mahdollisuuksia
Marttinen tulee hallitukseen tilanteessa, jossa moni odottaa merkittävää muutosta. Työllisyys kriisissä, demografiset haasteet edessä ja kansainväliset riskit takana. Hän lupaa isoja kysymyksiä ratkaistavaksi:
- Rakenteelliset uudistukset, joita ”ei ole tehty pitkään aikaan.”
- Työmarkkinoiden joustavuus – irtisanomiskynnys alas, helpotukset työn synnyttämiseen.
- Maahanmuuton hallinnointi – työperäiset mallit selvityksessä.
- Luottamuksen palauttaminen – talous on käännettävä, odotukset on täytettävä.
Mutta tämä taival on kuin vuoristorata: menestys vaatii tarkkuutta, sekä riittävää kuuntelua sidosryhmien suuntaan. Yksi väärä liike voi kääntää monet äänestäjät skeptisiksi.