Erika Vikmanin Ich komme on noussut Euroopassa vedonlyöntilistoilla jo kakkossuosikiksi koko kilpailun voitossa, mutta Suomessa on median tilaa vienyt enemmänkin negatiiviset kommentit koko esityksestä ja sen sisällöstä, jopa niin, että erään Kokoomukse paikallisyhdistyksen nuoret olivat jo lynkkaamassa koko biisiä ja itseasiassa varmaan samalla koko Euroviisut instituutiota, joka on kehittynyt nykyisenlaiseksi satojen miljoonien eurojen showksi – joka on kaukana siitä, mitä se oli 60-luvulla… sinnekö me haluamme takaisin?
Naista ei kuulemma saisi esittää näin, mutta kun se on Erikan oma tahto ja halu…. entäs sitten aiemmin Euroviisuissa, kaivellaan vähän….
Conchita Wurst: ”Rise Like a Phoenix” (2014)
Itävaltalainen Conchita Wurst voitti Euroviisut vuonna 2014 kappaleellaan ”Rise Like a Phoenix”. Hän esiintyi elegantissa iltapuvussa ja parrassa, mikä rikkoi perinteisiä sukupuolinormeja ja toi esitykseen voimakasta seksuaalista latausta. Kappaleen sanoitukset käsittelivät uudelleensyntymistä ja voimaantumista, mikä resonoi monien katsojien kanssa. Ei se tämäkään esitys kaikilla helpolla uponnut.
Eleni Foureira: ”Fuego” (2018)
Kyprosta edustanut Eleni Foureira esitti vuonna 2018 kappaleen ”Fuego”, joka nousi nopeasti fanien suosikiksi. Hänen energinen tanssiesityksensä ja paljastava asuvalintansa toivat lavalle intensiivistä seksuaalista energiaa. Kappaleen sanoitukset ja esitys korostivat intohimoa ja vetovoimaa, mikä teki siitä yhden vuoden puhutuimmista esityksistä.
Jana Burčeska – Pohjois-Makedonia 2017
Jana Burčeska edusti Pohjois-Makedoniaa vuoden 2017 Euroviisuissa kappaleella ”Dance Alone”. Hänen esiintymisasunsa oli moderni ja rohkea, koostuen mustasta, vartalonmyötäisestä mekosta, jossa oli läpikuultavia yksityiskohtia. Asu korosti hänen nuorekasta energiaansa ja sopi hyvin kappaleen elektroniseen pop-soundiin. Burčeskan asuvalinta heijasti hänen itsevarmuuttaan lavalla ja tuki esityksen dynaamista tunnelmaa.
Elena Gheorghe – Romania 2009
Elena Gheorghe edusti Romaniaa vuonna 2009 kappaleella ”The Balkan Girls”. Hänen asunsa oli värikäs ja seksikäs, koostuen lyhyestä, vaaleanpunaisesta mekosta, joka korosti hänen tanssillista esitystään. Asu sisälsi myös kultaisia yksityiskohtia, jotka lisäsivät glamouria hänen ulkoasuunsa. Elena hyödynsi asuaan luodakseen iloisen ja energisen ilmapiirin, joka heijasti kappaleen juhlatunnelmaa.
Vertailukohtana: Domenico Modugno: ”Nel blu dipinto di blu” (1958)
Vaikka Domenico Modugnon esitys vuonna 1958 ei ollut vähäpukeinen nykystandardeilla, siihen aikaan hänen rennon avoin esiintymistyylinsä ilman perinteistä pukua ja solmiota koettiin rohkeana. Modugno esiintyi ilman takkia, mikä oli tuolloin poikkeuksellista ja herätti huomiota. Tämä esitys avasi tietä tuleville artisteille ilmentää itseään vapaammin Euroviisu-lavalla.
Chanel Terrero – Espanja 2022
Chanel edusti Espanjaa vuoden 2022 Euroviisuissa kappaleella ”SloMo”. Hänen asunsa oli näyttävä ja seksikäs, koostuen mustasta, kimaltavasta bodysta, joka korosti hänen tanssillista esitystään. Asu sisälsi myös läpikuultavia elementtejä ja hapsuja, jotka lisäsivät liikettä ja dynamiikkaa esitykseen. Chanelin asuvalinta tuki hänen energistä ja rytmikästä esitystään, joka sai paljon kiitosta sekä yleisöltä että kriitikoilta.
Asujen merkitys Euroviisuissa
Euroviisuissa esiintyjien asuilla on aina ollut keskeinen rooli esitysten visuaalisessa ilmeessä. Huomiota herättävät ja seksikkäät asut voivat vahvistaa kappaleen teemaa, korostaa artistin persoonallisuutta ja tehdä esityksestä mieleenpainuvan. Kuitenkin asujen valinnassa on tärkeää säilyttää tasapaino tyylikkyyden ja provokatiivisuuden välillä, jotta esitys säilyttää uskottavuutensa ja vetoaa laajaan yleisöön.
Seksuaalisuuden rooli Euroviisuissa
Euroviisut ovat alusta asti olleet näyttämö, jossa artistit voivat ilmaista itseään vapaasti. Seksuaalisuus on ollut monien esitysten keskiössä, joko hienovaraisesti tai suoremmin esitettynä. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, missä määrin seksuaalisuutta tulisi tuoda esille kansainvälisessä laulukilpailussa. Jotkut pitävät sitä luonnollisena osana esitystä, kun taas toiset kokevat sen olevan liiallista.
Kun näitä muutamaakin miettiin, niin ei tuo Erikan asu tai biisi niin hirveän erikoisemmin provokatiivinen ole verrattuna mitä vuosien varrella Euroviisuissa on ollut, kuten viime vuotinen Espanjan biisi:
”Zorra” on espanjankielinen sana, joka tarkoittaa kirjaimellisesti naaraskettua, mutta slangissa sitä käytetään usein halventavana terminä naisista, tarkoittaen ”huoraa” tai ”lutkaa”. Nebulossa pyrkii kappaleellaan ottamaan tämän loukkaavan termin takaisin haltuunsa ja kääntämään sen voimaannuttavaksi. Kappaleen sanoitukset käsittelevät naisten itsenäisyyttä ja yhteiskunnan asettamia leimoja, kritisoiden tapaa, jolla naisia arvostellaan heidän käyttäytymisensä perusteella. Esimerkiksi kappaleessa lauletaan: ”Si salgo sola soy la zorra; si me divierto la más zorra”, mikä tarkoittaa suomeksi: ”Jos lähden ulos yksin, olen huora; jos pidän hauskaa, olen vielä suurempi huora”.
”Zorra” sai Espanjassa ristiriitaisen vastaanoton. Jotkut ylistivät kappaletta sen rohkeasta yrityksestä ottaa halventava termi takaisin haltuun ja tehdä siitä voimaannuttava hymni naisille. Toiset taas kritisoivat kappaletta, pitäen sen toistuvaa halventavan termin käyttöä naisvihamielisenä. Esimerkiksi feministiset vaikuttajat, kuten Najat El Hachimi ja Laura Freixas, arvostelivat kappaletta siitä, että sen yritys ottaa termi takaisin haltuun oli turha ja että se edusti feminististen vaatimusten banaalia vääristymää.
Eurovision laulukilpailussa 2024 Malmössä Nebulossa esitti ”Zorra”-kappaleensa, mutta sijoittui finaalissa 22. sijalle 30 pisteellä. Esitys herätti keskustelua sekä Espanjassa että kansainvälisesti, ja se sai sekä kiitosta että kritiikkiä. Esimerkiksi Espanjan pääministeri Pedro Sánchez puolusti kappaletta, kun taas jotkut feministiset ryhmät kritisoivat sitä.
”Zorra” saavutti kaupallista menestystä Espanjassa, nousten maan virallisella singlelistalla viidenneksi. Kappale sai myös huomiota muissa maissa, kuten Kreikassa ja Liettuassa, joissa se nousi listoille. Vaikka kappale ei menestynyt odotetusti Eurovision laulukilpailussa, se saavutti suosiota ja herätti keskustelua sen rohkeasta sanomasta ja esityksestä.