Noora Fagerström on suomalainen yrittäjä ja sijoittaja, jonka menestystarina on inspiroiva esimerkki siitä, mitä periksiantamattomuudella ja kovalla työllä voi saavuttaa. Hänet tunnetaan erityisesti Jungle Juice Bar -smoothieketjun perustajana sekä esiintymisistään televisiossa. Fagerströmin tarina on kirjaimellisesti vaikeuksien kautta voittoon: hän ponnisti vaatimattomista lähtökohdista rakentamalla oman yritysimperiuminsa ja nousi myöhemmin julkisuuteen – jopa kansanedustajaksi asti – intohimoisena yrittäjyyden puolestapuhujana. Tässä kirjoituksessa käymme läpi Noora Fagerströmin koko tarinan lapsuuden haasteista aina yrittäjyysfilosofiaan ja elämänohjeisiin saakka. Kyseessä on todellinen suomalainen menestystarina, joka kannustaa uskomaan unelmiin ja näyttää, mitä yrittäjyys Suomessa voi parhaimmillaan olla.
Lapsuus ja nuoruus
Noora Fagerström syntyi vuonna 1985 ja varttui 1980–90-luvuilla Itä-Helsingissä Myllypurossa. Lapsuus ei ollut helppo: kotiolot olivat rauhattomat ja perhe eli alkoholistiperheen arkea. Nooran isä oli alkoholisti, joka menehtyi vain 35-vuotiaana Nooran ollessa yläkouluikäinen. Läheltä koetut tapahtumat – kuten isän menetys alkoholin vuoksi – antoivat Nooralle pysyvän opetuksen. Hän näki konkreettisesti, mihin päihteet voivat pahimmillaan johtaa, ja päätti jo nuorena pyrkiä toisenlaiseen elämään. Nuorena Noora olikin päättänyt, ettei hänelle kävisi samoin kuin isälleen, eikä hän halunnut omien lastensa kasvavan samassa ympäristössä. Tämä antoi motivaatiota panostaa koulunkäyntiin ja etsiä keinoja päästä pois levottomaksi kokemastaan lähiöstä.
Jo lapsena Noora oli energinen ja määrätietoinen tekijä. Hän on kertonut olleensa pienestä pitäen omapäinen ja päämäärätietoinen: leikeissäkin asioiden piti mennä hänen suunnitelmiensa mukaan, ja jos hän halusi jotakin, hän myös ryhtyi toimeen sen saadakseen. Esimerkiksi eräänä pääsiäisenä Noora ihastui Barbie-nukkeen, jonka hän halusi välttämättä omakseen – ja kiersi pääsiäisnoitana virpomassa niin monta ovea, että lopulta nukkeen tarvittavat rahat olivat kasassa. Nuoruusvuosina Noora haaveili ensin aivan toisenlaisesta urasta: yläasteella ahkerointi palkittiin hyvinä arvosanoina, ja hän suunnitteli lääkärin uraa. Itäkeskuksen lukiossa hän aloitti kunnianhimoisesti latinan, pitkän matematiikan, fysiikan ja kemian opinnot tähdätäkseen lääkäriksi. Teini-iän huolet ja houkutukset kuitenkin astuivat kuvaan – Nooran tunnollisuus alkoi rakoilla, ja bileet ja pojat veivät voiton opiskelusta. Poissaoloja kertyi, ja lopulta rehtorin vakava puhuttelu havahdutti hänet. Noora sai kuin saikin koottua itsensä sen verran, että suoritti lukion loppuun ja kirjoitti ylioppilaaksi, vaikka lääkishaave olikin siinä vaiheessa jo hiipunut.
Ensimmäiset askeleet yrittäjyyteen
Lukion jälkeen Fagerström löysi uuden suunnan. Hän oli tajunnut, ettei lääkärin ammatti lopulta ollut hänen intohimonsa, ja päätti etsiä alaa, joka innostaisi häntä aidosti. Nuoresta asti Nooraa oli kiehtonut ajatus oman bisneksen pyörittämisestä – yrittäjyys oli hänen sanojensa mukaan hänellä verissä. Ensin hän suoritti kuntosaliohjaajan koulutuksen, mutta huomasi pian, että häntä kiinnosti enemmän itsensä työllistäminen kuin toisen palveluksessa oleminen. Niinpä Noora hakeutui ammattikorkeakouluun liiketalouden opintoihin ja valitsi yrittäjyyspainotteisen tradenomin tutkinnon. Opiskeluaikana hänen mielessään kypsyi ajatus omasta yrityksestä, vaikkei liikeidea ollutkaan vielä selkiytynyt. Noora on kuvaillut, että hän pohti vuosia, mikä häntä oikeasti kiinnostaa, mutta tiesi haluavansa perustaa oman yrityksen heti kun oikea idea löytyisi.
Läpimurto liikeidean suhteen tapahtui yllättävässä paikassa: lentokentällä. Valmistumisensa kynnyksellä vuonna 2010 Noora matkusti puolisonsa Petteri Fagerströmin kanssa Aasiaan, ja Singaporen lentokentällä hän huomasi tuoreita smoothieita myyvän baarin. Terveelliset, herkulliset hedelmäjuomat virkistivät matkalla ollutta pariskuntaa, ja Noora oivalsi, että samankaltaiselle konseptille voisi olla kysyntää Suomessakin. Kotimaassa ei tuolloin juuri ollut smoothiebaareja, eikä ainakaan terveellisiä välipaloja helposti saatavilla kohtuuhintaan – aukko markkinoilla oli ilmeinen. Idea syttyi välittömästi:
– Tämä se on. Tällaisen yrityksen haluan, hän sanoi Petterilleen tuolloin.
Tästä oivalluksesta alkoi matka, joka johtaisi Jungle Juice Barin syntyyn. Noora suoritti liiketoimintasuunnitelman loppuun ja valmistui tradenomiksi, minkä jälkeen hän viipymättä ryhtyi toteuttamaan ideaansa.
– Viikko valmistumisen jälkeen marssin Patentti- ja rekisterihallitukseen ja perustin Jungle Juice Barin, Fagerström on myöhemmin todennut.
Elettiin vuotta 2010, Noora oli tuolloin 24-vuotias vastavalmistunut, ja yritys perustettiin yhdessä puolison kanssa.
Jungle Juice Barin perustaminen
Ensimmäinen Jungle Juice Bar -smoothiebaari avasi ovensa alkuvuonna 2011 Vantaalla kauppakeskus Jumbossa. Yrityksen viralliseksi nimeksi tuli Smoothie Heaven Oy, mutta asiakkaille se näyttäytyi trooppisen värikkäänä Jungle Juice Bar -konseptina, joka tarjosi tuoreista hedelmistä, marjoista ja kasviksista valmistettuja mehuja ja smoothieita. Fagerströmien idea oli tarjota terveellisiä ja maistuvia juomia helposti saatavilla – visiota ruokki Nooran ajatus siitä, että jokaisella ihmisellä tulotasosta riippumatta on oikeus syödä hyvin. Jumboon avattu ensimmäinen piste menestyi yli odotusten: ihmiset innostuivat smoothieista, ja sana alkoi kiiriä. Heti alkumetreillä Noora ja Petteri huomasivat, että terveellisten elämäntapojen trendi oli nousemassa, ja heidän konseptinsa osui ajan hermoon. Hyvien ensikokemusten rohkaisemana he päättivät ripeästi laajentaa toimintaa. Jo vuoden kuluessa ensimmäisen baarin avaamisesta pariskunta avasi kolme uutta Jungle Juice Bar -toimipistettä Suomessa.
Nopeasta laajentumisesta huolimatta kaikki uudet toimipisteet eivät menestyneet yhtä hyvin kuin Jumbon yksikkö. Ensimmäinen baari Vantaalla jatkoi vahvaa myyntiä, mutta kahden muun paikan myynti jäi laihaksi odotuksiin nähden. Tämä sai tuoreet yrittäjät epäilemään itseään. Usko omaan liikeideaan alkoi hiipua, ja Noora myöntää pohtineensa, olivatko he valinneet täysin väärät sijainnit uusille myymälöille. Kasvavasta liikevaihdosta huolimatta useamman toimipisteen pyörittäminen söi resursseja ja toi mukanaan kuluja, eikä jokainen baaripiste päässyt kannattavaksi. Jungle Juice Barin alkutaival osoittautui näin huomattavasti raskaammaksi kuin alun huumaava menestys oli antanut ymmärtää. Noora Fagerström on todennut jälkikäteen, että yrittäjyyden alku vaati rutkasti rohkeutta ja uskoa ideaan – ja näitä todella koeteltiin pian perustamisen jälkeen. Perustamisvaiheen budjetti ylittyi lähes kolminkertaisesti odotetusta, mikä synnytti nuoren yrittäjän mieleen kauhukuvia. He olivat yhtäkkiä tilanteessa, jossa yrityksellä oli valtavasti velkaa ja pitkä vuokrasopimus solmittuna uusista toimitiloista. Noora muistelee miettineensä tuolloin pelonsekaisin tuntein:
– Mitä tapahtuisi, jos asiakkaat eivät tykkäisikään tuotteista?
Alkava bisnes oli ison epävarmuuden edessä.
Haasteet yrittäjyyden alussa
Vuoden 2012 tienoilla Jungle Juice Bar ajautui vakaviin talousvaikeuksiin. Nopeat laajennukset ja heikommin menestyneet toimipisteet aiheuttivat sen, että yritykselle kertyi merkittäviä ostovelkoja eikä kassavirta riittänyt kulujen kattamiseen. Fagerströmit tekivät rohkean ratkaisun pelastaakseen unelmansa: he ottivat pankkilainan ja laittoivat vakuudeksi Petterin vanhempien kesämökin. Kaikki mahdollinen pantattiin yrityksen rahoituksen turvaamiseksi. Siitä huolimatta tilanne pysyi kriittisenä. Noora on kertonut, ettei hän uskaltanut paljastaa yrityksen todellista tilannetta työntekijöille – hän pelkäsi työntekijöiden kaikkoavan, jos firman ahdinko tulisi ilmi. Yrittäjän harteille kasautui valtava paine:
– Heidän edessään seisominen oli vaikeaa, Noora muistelee työntekijöiden esittäneen hyviä kehitysehdotuksia, joihin ei kuitenkaan ollut varaa taloustilanteen takia.
Fagerström joutui selittelemään alaisilleen, miksi hyviä ideoita ei voitu toteuttaa, tietämättä kuinka paha totuus voisi paljastua. Pahimpina hetkinä jokaisen palkkapäivän lähestyessä oli mietittävä kuumeisesti, mistä saataisiin rahat palkkoihin ja mitkä laskut jätettäisiin maksamatta seuraavaan kuukauteen. Yritys oli lähellä konkurssin partaalla, ja tuoreella yrittäjällä oli edessään uransa ensimmäinen todellinen tulikoe.
Tilanteen synkkyydestä huolimatta Noora ja Petteri eivät halunneet luovuttaa. He päättivät etsiä ulkopuolista rahoitusta ja myös neuvoja kokeneemmilta, jotta yritys saataisiin pelastettua. Tässä kohtaa pariskunta teki ratkaisun, joka myöhemmin osoittautui käänteentekeväksi: he hakivat mukaan Leijonan luola -televisio-ohjelmaan (suomalainen versio Dragons’ Denistä) saadakseen yritykselleen sijoittajia ja näkyvyyttä. Vuonna 2012 kuvatulla Leijonan luolan kaudella Jungle Juice Bar esittäytyi sijoittajille, ja kaksi ohjelman “leijonista”, Riku Asikainen ja Ari Lahti, vakuuttuivat konseptista. He päättivät sijoittaa yritykseen ja lähteä mukaan sen toimintaan, vaikka Jungle Juice Barin taloustilanne näytti tuolloin heikolta. Fagerströmit olivat pystyneet esittämään selkeän suunnitelman ja osoittaneet olevansa valmiita tekemään vaikeitakin päätöksiä, mikä lisäsi sijoittajien luottamusta. Noora on kuvannut hetkeä, jolloin enkelisijoittajat saatiin mukaan, koko uransa parhaaksi:
– Se oli niin iso helpotus. Olimme aivan pulassa ja lähellä konkurssia, hän on kertonut tunnoistaan.
Ulkopuolinen rahoitus antoi Jungle Juice Barille elintärkeän lisäajan ja resurssit tehdä tarvittavat muutokset liiketoimintaan. Kriisivaiheen huipentumana kaksi heikosti kannattanutta toimipistettä päätettiin laittaa kylmästi kiinni, ja tuotevalikoimaa karsittiin sekä uudistettiin kannattavammaksi Samalla keskityttiin siihen, mikä toimi: Jumbon menestyspiste todisti, että liikeidea oli toimiva oikealla sijainnilla ja konseptilla. Näillä toimenpiteillä yritys saatiin takaisin jaloilleen. Fagerström on itse erinomainen esimerkki siitä, että menestyminen on asenteesta kiinni – hän uskoo, että juuri lannistumaton asenne vaikeuksien keskellä ratkaisi lopulta Jungle Juice Barin kohtalon.
Kasvu ja kansainvälistyminen
Kun akuutti kassakriisi oli selätetty ja yritys tervehditty, Jungle Juice Bar käänsi katseensa jälleen kasvuun, tällä kertaa harkitummin askelin. Fagerström oppi vaikeuksista nöyryyttä ja malttia: kasvua lähdettiin rakentamaan maltillisesti ja harkiten, kannattavuutta vaalien ja riskejä halliten. Hiljalleen liiketoiminta alkoi tuottaa tulosta. Vuoteen 2015 mennessä Jungle Juice Bar -ketju oli vakiinnuttanut asemansa Suomessa ja laajeni tasaisesti uusiin kauppakeskuksiin ja kaupunkien keskustoihin. Yhtiön liikevaihto ja asiakasmäärät kasvoivat terveellä tavalla. Huomattuaan konseptin toimivuuden myös sijoittajat lisäsivät luottamustaan: vuonna 2017 joukkoon tuli mukaan pääomasijoittaja Vaaka Partners, jonka oli tarkoitus vauhdittaa ketjun laajentumista erityisesti ulkomaille. Jungle Juice Bar tavoitteli naapurimarkkinoita ja avasi lopulta toimipisteitä Ruotsiin – parhaimmillaan ketjulla oli viisi baaria myös länsinaapurissa. Lyhyesti ketju kokeili siipiään jopa Espanjassa vuosina 2016–2017. Kansainvälistyminen opetti paljon, vaikkei kaikilta pettymyksiltä vältyttykään (Espanjan valloitus jäi lyhyeksi episodiksi). Suomessa brändi vahvistui entisestään, ja Jungle Juice Barista tuli tuttu näky kauppakeskuksissa eri puolilla maata. Ketjun toimipisteiden määrä kasvoi nopeasti kymmeniin: vuoden 2020 tienoilla Jungle Juice Barilla oli jo noin 50 toimipistettä Suomessa, ja tätä nykyä (2023) määrä on yli 60. Yritys työllisti satoja pääasiassa nuoria työntekijöitä, ja siitä oli tullut monelle ensimmäinen työpaikka.
Noora Fagerström johti yritystään toimitusjohtajana lähes kymmenen vuoden ajan, läpi huiman kasvun kauden. Vuonna 2019 Jungle Juice Barin pääomasijoittaja alkoi valmistella koko yrityksen myyntiä eteenpäin – olihan konsepti kasvanut houkuttelevaksi isommillekin toimijoille. Tässä yhteydessä Noora pysähtyi pohtimaan myös omaa rooliaan. Mikäli kauppa toteutuisi, hänen olisi odotettu sitoutuvan toimitusjohtajana jatkamaan vielä usean vuoden ajan. Noora oli kuitenkin siinä vaiheessa kolmen pienen lapsen äiti ja tehnyt tauotta töitä yrityksensä parissa opiskeluvuosista asti.
– Jungle Juice Bar ei ollut enää minua varten. Olin antanut sille sen, mihin pystyin, hän on todennut päätöksestään vetäytyä operatiivisesta johdosta.
Yli kymmenen vuoden hurja työrupeama oman yrityksen parissa oli vaatinut veronsa, ja Noora koki, että nyt oli oikea aika ottaa hieman rauhallisemmin. Niinpä hän teki ison henkilökohtaisen päätöksen ja väistyi Jungle Juice Barin toimitusjohtajan paikalta tammikuussa 2020, yrityksen ollessa kymmenvuotias Hän jäi yhä yrityksen osakkaaksi ja hallituksen jäseneksi, mutta päivittäisen pyörittämisen hän jätti seuraajilleen. Vuoden 2020 kynnyksellä Jungle Juice Bar työllisti noin 550 työntekijää ja sen liikevaihto oli kasvanut 18,5 miljoonaan euroon. Noora saattoi hyvällä omallatunnolla katsoa aikaansaannostaan: pieni lentokenttäidea oli vuosikymmenessä muuttunut menestyväksi valtakunnalliseksi franchise-ketjuksi. Samalla Noora Fagerströmista itsestään oli tullut tunnettu nimi suomalaisessa liike-elämässä – nuori naisyrittäjä, joka oli raivannut tiensä yritysmaailman huipulle.
Julkinen ura ja sijoitustoiminta
Yrittäjäuransa ohessa Noora Fagerström on vähitellen kasvanut myös julkiseksi vaikuttajaksi. Jungle Juice Barin menestyksen myötä hän alkoi saada mediahuomiota ja alkoi myös käyttää omaa osaamistaan muiden auttamiseen. Varsinkin vaikeuksien kautta saadut opit olivat arvokkaita ja kiinnostivat muitakin yrittäjiä. Fagerström ryhtyi enkelisijoittajaksi eli sijoitti omaa rahaansa lupaaviin startup-yrityksiin tarjoten samalla mentorointia aloitteleville yrittäjille. Hän lähti mukaan useisiin yritysprojekteihin tukien uuden sukupolven tekijöitä. Lisäksi Noora innostui yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta: hän lähti mukaan kunnallispolitiikkaan ja valittiin Espoon kaupunginvaltuustoon edustamaan kokoomusta. Julkinen rooli laajeni entisestään, kun Fagerström päätti keväällä 2023 asettua ehdolle eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä. Tuloksena oli näyttävä vaalimenestys – yli 6 500 äänellä hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisellä yrityksellä Yrittäjänä Nooran tärkein poliittinen tavoite on ollut yrittäjyyden tukeminen.
– Jos haluamme Suomen nousuun, tarvitsemme lisää kunnianhimoisia yrittäjiä. Meidän pitää tukea ja kannustaa heitä enemmän, hän linjasi tuoreena kansanedustajana, viitaten siihen että edelleen moni yrittäjä jää liian yksin.
Tämä kiteyttää Fagerströmin mission julkisessa roolissaan: kannustaa yrittäjyyteen ja poistaa esteitä sen tieltä Suomessa.
Moni suomalainen tunnistaa Noora Fagerströmin myös television kautta. Hän on ollut mukana suosituissa bisnesaiheisissa tosi-tv-ohjelmissa, joissa hänen kokemuksestaan on ollut hyötyä muille. Fagerström esiintyi vuosina 2021–2022 Diili-ohjelmassa (Suomen versio The Apprentice -formaatista) yrittäjäkonkari Jaajo Linnonmaan neuvonantajana kilpailijoilleen. Tässä roolissa Noora pääsi jakamaan näkemyksiään johtamisesta ja liiketoiminnasta kovan paineen alla toimiville kilpailijoille. Hänet nähtiin ohjelman 7. ja 8. tuotantokausilla yhtenä neuvonantajista, ja hänen suorapuheinen tyylinsä teki vaikutuksen moniin katsojiin. Vuonna 2023 Fagerström teki paluun Leijonan luola -ohjelmaan, tällä kertaa yhtenä sijoittajista eli “leijonista”. Oli symbolista, että ohjelma, joka aikoinaan pelasti hänen oman yrityksensä, sai nyt Nooran takaisin kokeneena bisnesenkelinä auttamaan uusia yrittäjiä. Hän ehti kuvata Leijonan luolan uuden kauden kesällä 2023, vaikka kansanedustajan kalenteri asettikin haasteita ajankäytölle. Noora on kertonut valinneensa sijoittajana ohjelmassa kohteita harkiten, koska ajanpuutteen vuoksi hän ei voinut hypätä kovin työläisiin projekteihin mukaan – hän sijoitti lähinnä sellaisiin yrityksiin, jotka olivat jo pidemmällä ja joissa hän pystyi auttamaan taustalla ilman päivittäistä operatiivista panosta. Myöhemmin Nooran poliittinen ura pakotti häntä karsimaan tv-esiintymisiä: hän ilmoitti, ettei jatkossa voi ajanpuutteen vuoksi osallistua Diiliin neuvonantajana, vaikka se mieleinen rooli olikin. Tästä huolimatta Fagerström on jo vakiinnuttanut paikkansa television kautta yhtenä Suomen tunnetuista liikenaisista. Hän on tuonut julkisuudessa esiin naisyrittäjyyttä uudella tavalla ja toimii esimerkkinä siitä, että nainen voi samaan aikaan olla kunnianhimoinen urallaan ja perhe-elämässään aktiivinen äiti.
Yrittäjyysfilosofia
Noora Fagerströmin yrittäjyysfilosofia kiteytyy peräänantamattomaan asenteeseen, jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja haluun tehdä hyvää työn kautta. Hän uskoo vahvasti, että asenne ratkaisee: menestyvän yrittäjän on suhtauduttava vastoinkäymisiin oppimiskokemuksina eikä lannistuttava ensimmäisistä virheistä.
– Virheiden ei saa antaa lannistaa” on yksi Fagerströmin mottoista.
Jungle Juice Barin matkalla epäonnistumisia tuli vastaan useita, mutta jokaisesta niistä hän ponnisti entistä vahvempana eteenpäin. Fagerström on kertonut oppineensa kantapään kautta, ettei kaikkea pidä yrittää selvittää yksin ja että muita kannattaa kuunnella. Yrittäjän alkutaipaleellaan hän myöntää luulleensa tietävänsä kaiken tarvittavan, mutta huomasi pian olevansa tyytymätön tilanteeseen – ratkaisu löytyi nöyryyden kautta: kuuntelemalla kokeneempia ja omaa tiimiä. Noora alkoikin aktiivisesti hakea palautetta ja neuvoja, vaikka se aluksi pelotti: hän on todennut jopa olleensa välillä “ihan kauhuissaan” palautetta pyytäessään, mutta se kannatti. Johtajana hän kehittyi huimasti, kun uskalsi avata korvansa toisten ideoille. Fagerström myös kouluttautui jatkuvasti työn ohessa – hän osallistui kursseihin, seminaareihin ja verkostoitui muiden yrittäjien kanssa, sillä hän ymmärsi, ettei kaikesta tiedä kaikkea ja aina voi oppia uutta. Myös itsensä likoon laittaminen ja päätösten tekeminen on Nooralle ominaista: hän ei pelkää vastuuta, vaan nauttii siitä, että pääsee vaikuttamaan asioihin ja näkee kättensä jäljen. Samalla hän hyväksyy, että joskus päätökset menevät pieleen – mutta niistäkin voi aina oppia jotakin uutta.
Erityisen inspiroivaksi Noora Fagerströmin ajattelun tekee hänen peloton suhtautumisensa epäonnistumisiin. Moni yrittäjä pelkää yrityksen kaatumista kuin katastrofia, mutta Noora on oivaltanut, ettei edes konkurssi olisi maailmanloppu.
– Mikäli tulee konkurssi, niin ei elämä siihen kaadu. Sitten mä hoidan ne velat… ja tulen taas uudestaan, hän on todennut rauhallisesti.
Tällainen ajatusmalli – että aina voi aloittaa alusta ja ettei epäonnistuminen lopullisesti määritä ihmistä – on omiaan rohkaisemaan yrittäjää ottamaan tarvittavia riskejä. Fagerström kannustaa yrittäjiä sinnikkyyteen: kaikesta selviää, kun on valmis tekemään töitä ja tarvittaessa korjaamaan kurssia. Hän painottaa myös verkostojen merkitystä: menestyvä yrittäjä ei jää yksin puurtamaan, vaan rakentaa ympärilleen tiimin ja tukiverkoston. Noora itse koki urallaan, miten mentorit, sijoittajat ja kumppanit auttoivat häntä yli vaikeuksien – siksi hän haluaa vuorostaan auttaa muita. Naisyrittäjyys on Fagerströmille tärkeä teema. Hän on puhunut julkisuudessa siitä, että naiset tarvitsevat enemmän rohkeutta lähteä yrittämään eivätkä saisi antaa perhe-elämän vaatimusten lannistaa unelmiaan .
– Rohkeus lähteä yrittämään on huonompi naisilla. Yksi syy voi olla lasten hankkiminen… Asioilla on kuitenkin aina tapana järjestyä”, Noora on todennut, viitaten siihen että esimerkiksi lasten saantia ei pidä nähdä esteenä yrittäjyydelle.
Omalla esimerkillään hän onkin osoittanut, että äitiys ja menestyksekäs yritysura ovat yhdistettävissä. Noora kokee olevansa eräänlainen suunnannäyttäjä naisyrittäjyydessä – hän on raivannut tietä ja toivoo, että yhä useampi nainen uskaltaa ryhtyä yrittäjäksi omista taustoistaan huolimatta. Lisäksi Fagerström painottaa yrittäjyyden arvoja: hänelle on sydämenasia työllistää nuoria, tehdä hyvää ja edistää terveellisiä elämäntapoja työnsä kautta. Jungle Juice Barin kautta hän on tarjonnut monelle nuorelle mahdollisuuden ensimmäiseen työpaikkaan ja tuonut terveelliset välipalat tuhansien suomalaisten ulottuville. Yrittäjyys ei ole Nooran mielestä vain bisnestä, vaan myös tapa vaikuttaa positiivisesti ympäröivään yhteiskuntaan.
Elämänohjeet
Noora Fagerström on vuosien varrella jakanut oppimiaan asioita ja elämänohjeitaan muille yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville. Hänen tarinansa opetukset voi tiivistää muutamaan ydinasiaan, jotka toistuvat hänen puheissaan. Seuraavassa on keskeiset Nooran ohjeet menestykseen:
- Kuuntele muita. Älä yritä pärjätä yksin, vaan kuuntele tiimiäsi, asiakkaitasi ja mentoreitasi – muiden näkemyksistä voit oppia uutta ja löytää parempia ratkaisuja. Hyvä johtaja ottaa palautteen vastaan ja hyödyntää sen toiminnassaan.
- Kouluta ja kehitä itseäsi. Ymmärrä, ettet koskaan ole täysin valmis. Panosta omaan kehittymiseesi: opiskele, osallistu kursseille ja verkostoidu rohkeasti. Uudet taidot ja tiedot auttavat viemään yritystäsi eteenpäin.
- Tee suunnitelma – ja varaudu muutoksiin. Suunnittele huolellisesti, miten tavoitteesi saavutat, mutta valmistaudu myös siihen, etteivät asiat mene aina kuten on ajateltu. Laadi varasuunnitelma siltä varalta, että alkuperäinen strategia epäonnistuu, niin et jää koskaan tyhjän päälle.
- Älä pelkää epäonnistumisia. Jokainen virhe ja vastoinkäyminen opettaa. Epäonnistumiset ovat osa polkua, joten älä lannistu niistä. Tärkeintä on, miten tilanteesta nouset – kehitä sitkeyttä ja opi jokaisesta takaiskusta jotain, mikä tekee sinusta vahvemman.
- Pidä asenne kohdallaan. Menestys on asennekysymys: usko itseesi ja ideaasi silloin, kun kukaan muu ei ehkä vielä usko. Nooran tarina todistaa, että positiivinen, periksi antamaton asenne kantaa läpi vaikeuksien ja inspiroi muitakin ympärilläsi.
Noora Fagerströmin “vaikeuksien kautta voittoon” -tarina on ennen kaikkea rohkaiseva esimerkki unelmien tavoittelusta ja sinnikkyydestä. Hän on näyttänyt, että taustojen haasteet – olivatpa ne taloudellisia, sosiaalisia tai henkilökohtaisia – eivät määritä ihmisen tulevaisuutta. Omalla tinkimättömällä asenteellaan ja kovalla työllään Fagerström on noussut vaikeuksista menestykseen ja tehnyt yrittäjyydestä itselleen elämäntavan. Hänen matkansa lapsuudenkodin varjoista menestyväksi yrittäjäksi ja julkiseksi vaikuttajaksi inspiroi monia uskomaan itseensä. Nooran kohdalla suomalainen yrittäjyys sai uuden esikuvan, joka muistuttaa: menestys tulee niille, jotka eivät luovuta vastoinkäymisten edessä, vaan jatkavat eteenpäin entistä päättäväisemmin.