Katujengien valtarakenteet Suomessa: Kurdish Mafia ja Milan Jafff

Viime vuosina pääkaupunkiseudun katujengit ovat nousseet otsikoihin, mutta uuden katujengikirjan mukaan monet tunnetut nimet ovat olleet vain keulakuvia. Kirjan ”Kuin veljet” kirjoittajat Jecaterina Mantsinen, Anne Kantola ja Omos Okoh paljastavat, että esimerkiksi Milan Jaff ei ollut todellinen johtaja, vaan suojakilpi taustalla toimineelle ammattirikolliselle, jota he kutsuvat ”Nimikirjainmieheksi”. Tämä kurditaustainen mies käytti Jaffia ja muita nuoria välikappaleinaan henkilökohtaisessa kostossaan.

Käräjäoikeuden dokumentit vahvistavat, että Nimikirjainmies, jonka oikea nimi on Barham Taimouri, pyöritti huomattavaa huumekauppaa pääkaupunkiseudulla. Hän käytti hyväkseen nuoria miehiä ja aseisti heidät, manipuloiden heitä ajamaan omia etujaan, samalla kun itse pysytteli taustalla. Tämä strategia johti useisiin väkivallantekoihin ja vihanpitoon eri katujengien välillä.

Vihanpidon alku

Pääkaupunkiseudun katujengien välinen vihanpito sai alkunsa jo ennen suurempien välikohtausten alkamista. Kirjan mukaan taustalla vaikutti merkittävä rahasumma, jonka espoolaiset huijasivat Nimikirjainmieheltä. Tämä huume-erästä maksettu summa synnytti kostonkierteen, jossa Nimikirjainmies ryhtyi käyttämään nuoria kurdimiehiä, mukaan lukien Milan Jaff, omien tavoitteidensa ajamiseen.

Vaikka Jaff alkoi lopulta itsekin uskoa olevansa jengipomo, hän oli tosiasiassa pelkkä keulakuva. Taimouri käytti Jaffia ja muita maahanmuuttajataustaisia nuoria hyväkseen omien liiketoimiensa suojelemiseksi ja kostonsa toteuttamiseksi. Tämä vihanpito eskaloitui lopulta useiksi väkivallanteoiksi ja tuomioiksi oikeudessa.

Oikeusprosessit ja tuomiot

Helsingin käräjäoikeus on käsitellyt useita katujengiin liittyviä rikoksia, joissa on tuomittu esimerkiksi Taimouri ja hänen rikoskumppaninsa Pola Khorsheed. Nämä miehet on yhdistetty useisiin törkeisiin huumausainerikoksiin, joissa he toimivat keskeisinä hahmoina. Esimerkiksi Taimourin hallussa oli noin 13,5 kiloa kokaiinia, jota hän myi eteenpäin huomattavalla voitolla.

Tuomioistuimen mukaan Taimouri oli keskeinen hahmo kokaiinikaupassa, mutta syyttäjä ei katsonut, että tekoja olisi tehty katujengin nimissä. Kuitenkin yhteydet Kurdish Mafiaan ja L-Cityyn ovat olleet kiistattomia. Huolimatta tuomioista, hovioikeus ei pitänyt Kurdish Mafiaa järjestäytyneenä rikollisryhmänä, vaan enemmänkin vapaamuotoisena nuorisoryhmänä, joka käytti väkivaltaa puolustaakseen jäsentensä kunniaa.

Hovioikeuden päätös

Helsingin hovioikeus arvioi tapauksia eri tavalla kuin käräjäoikeus. Vaikka monet katujengin jäsenet saivat pitkiä vankeustuomioita, hovioikeus ei nähnyt, että kyseessä olisi ollut selkeästi järjestäytynyt rikollisryhmä. Tämä päätös perustui siihen, ettei ryhmän käskyvaltasuhteista tai vakiintuneisuudesta ollut riittävää näyttöä.

Hovioikeus alensi useiden syytettyjen rangaistuksia, mukaan lukien Milan Jaffin, joka sai alennuksen 10 vuoden tuomiostaan kuuteen vuoteen ja kahteen kuukauteen. Myös Mahdi Mohamudin rangaistusta alennettiin, vaikka heidän syykseen luettiin useita vakavia rikoksia, kuten tapon yritys ja muita väkivallantekoja.

Johtohahmo vai suojakilpi?

Monet katujengit on yhdistetty tiettyihin johtohahmoihin, mutta kirjan ja oikeusprosessien perusteella on selvinnyt, että todelliset päätöksentekijät ovat usein piilossa. Milan Jaffia pidettiin pitkään jengin johtohahmona, mutta tosiasiassa hän toimi vain keulakuvana todelliselle johtajalle, Nimikirjainmiehelle, joka käytti hyväkseen nuorten miesten voimattomuutta ja halua kuulua johonkin.

Vaikka Jaff toimi näkyvillä, taustalla oli Taimourin kaltaisia miehiä, jotka vetivät naruista ja käyttivät väkivaltaa aseena omien etujensa ajamiseen. Tämä asetelma on ollut keskeinen tekijä pääkaupunkiseudun katujengien välisten konfliktien eskaloitumisessa.

Poliisin rooli ja näkemykset

Poliisin näkemyksen mukaan katujengit, kuten Kurdish Mafia, ovat järjestäytyneitä ryhmiä, jotka käyttävät väkivaltaa suojellakseen liiketoimiaan ja jäseniään. Tämä on johtanut useisiin rikostutkintoihin ja laajoihin oikeudenkäynteihin, joissa on käsitelty huumausainerikoksia, väkivallantekoja ja muita jengien välienselvittelyjä.

Kuitenkin hovioikeus on todennut, että vaikka ryhmillä on selviä jäsentyneisyyden merkkejä, niiden toiminta ei täytä täysin järjestäytyneen rikollisryhmän määritelmää. Tämä päätös on jättänyt avoimeksi kysymyksen siitä, miten tällaiset ryhmät pitäisi määritellä ja kuinka vakavasti heidän toimintaansa tulisi suhtautua.

Listaus: Keskeisiä hahmoja ja tapahtumia

  1. Milan Jaff – Katujengin keulakuva, joka tuomittiin useista rikoksista, mutta oli todellisuudessa vain suojakilpi.
  2. Barham Taimouri – Nimikirjainmies, joka veti naruista ja pyöritti huomattavaa kokaiinikauppaa Helsingissä.
  3. Pola Khorsheed – Taimourin rikoskumppani, joka sai kuuden vuoden vankeustuomion törkeistä huumausainerikoksista.
  4. Kerim Muslah (Kerza) – Rap-artisti, jonka väkivallanteot liittyivät L-Cityn ja Kurdish Mafian väliseen vihanpitoon.
  5. Vantaan Leinelän ammuskelu – Taimouri oli osallisena tässä välikohtauksessa, jossa myös Khorsheed loukkaantui.

Järjestäytynyt rikollisuus

Järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan rikoslain mukaan vähintään kolmesta henkilöstä koostuvaa ryhmää, joka tekee yhteistuumin vakavia rikoksia.

Näkyvin ilmenemismuoto ovat tunnukselliset ryhmät, joiden toimintaa leimaa väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen. 

Rakenteet yhä useammin verkostomaisia

Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmärakenteet ovat hierarkkisten ryhmien lisäksi yhä useammin verkostomaisia ja tarpeiden mukaan nopeasti joustavia ja tapauskohtaisia. Päätavoitteena on kerätä mahdollisimman suurta rikoshyötyä rikollisen toiminnan lisäksi yhä useammin myös lailliselta näyttävän toiminnan kautta. Ryhmien toiminta on myös Suomessa entisestään kansainvälistynyt.

Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien ryhmien määrä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa. Keskusrikospoliisin arvion mukaan Suomessa toimii noin 90 ryhmää ja näillä ryhmillä on jäseniä noin 900-1 000.

Suomessa pääsääntöisesti kotimaista rikollisuutta

Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on pääsääntöisesti kotimaista. Toiminta on kuitenkin entistä kansainvälisempää. Useimmat järjestäytyneet rikollisryhmät tekevät yhteistyötä erityisesti Venäjällä ja Baltiassa toimivien rikollisryhmien kanssa.

Rikolliset moottoripyöräjengit eli niin sanotut liivijengit rantautuivat Suomeen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, kun yleinen kansainvälistymiskehitys alkoi ja liikkuvuus lisääntyi. Jengit ovat jatkuvasti vahvistaneet asemiaan ja ovat 2000-luvulla levittäytyneet koko Suomeen.

Tällä hetkellä eri jengeillä on alaosastot tai toimintaa kaikilla suurimmilla paikkakunnilla. Tämän tyyppiset rikolliset moottoripyöräjengit ovat levinneet voimakkaasti kaikissa Itämeren alueen maissa. Merkittävää on, että nämä ryhmittymät katsovat olevansa järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolella.

Tietoverkoissa haetaan rikoshyötyä petoksilla ja huijaamalla

Perinteisten tunnuksellisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien lisäksi rikoslaissa määritellyiksi ryhmiksi on oikeuskäytännössä katsottu myös esimerkiksi rajat ylittävän omaisuusrikollisuutta tekeviä ryhmiä. Niiden kokoonpano saattaa toimia vain yksittäisen rikoksen tai rikoksien tekemisen ajan. 

Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää varsinkin kansainvälisesti yhä enemmän tietoverkkoja rikollisessa toiminnassa, tekomuotoina ovat mm. erilaiset petokset ja huijaukset, joilla yksittäisiä henkilöitä tai yrityksien toimijoita yritetään saada maksamaan erilaisia rahasummia. Pienemmistäkin summista voi tulla suurta rikoshyötyä verkon mahdollistaman volyymin vuoksi.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta

Poliisi torjuu järjestäytynyttä rikollisuutta perinteisen rikostorjunnan lisäksi myös hallinnollisen rikostorjunnan keinoin. Siinä pyritään ennalta estämään rikoshaittoja tiiviin viranomaisyhteistyön sekä yksityisen sektorin toimijoiden panoksen kautta. 

Tämän lisäksi Exit-toiminnalla tuetaan ryhmistä irtautumista tilanteissa, joissa jäsen yrittää sieltä erota. Hallinnollinen rikostorjunta sekä Exit-toiminta ovat tämän alan ennalta estävää toimintaa.

Yhteiskunnan sekä yksilöiden kannalta ennalta estäminen on aina tarkoituksenmukaisempaa ja taloudellisempaa kuin rikosten tutkiminen.

Edullisesti matkalle - lentäen

Vastaa