Moni suomalainen julkisuuden henkilö on laajentanut uraansa ravintolabisnekseen, usein intohimosta ruokaan tai brändinsä monipuolistamisesta. Julkkisravintolat voivat olla gourmet-ravintoloita, bistroja, yökerhoja tai street food -paikkoja – tyylikirjo on laaja. Usein ravintolan konsepti heijastaa omistajansa persoonaa ja imagoa, ja ne sijaitsevat strategisesti esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tai paikallisesti tunnetuissa kaupungeissa. Julkkisomistajat käyttävät usein omaa näkyvyyttään sosiaalisessa mediassa ja mediassa ylipäätään markkinoidakseen ravintoloitaan sekä luodakseen glamourin tunnetta paikkoihin.
Harva televisiosta tai musiikista tai vaikkapa urheilusta tuttu nimi on onnistunut ravintola-alalla. Yksi harvoja taitaa olla nykyään enemmänkin sammakoita suustaan X:ssä päästävä ja tennistä pelaava ex-jääkiekkoilija Teemu Selänne. Selänteellä kun kuulemma on kohtuullisen menestyvä ravintola Kaliforniassa. Selänteen ravintola on pihviravintola Selanne Steak Tavern. Ravintolassa on mm. yli 2750 pullon viinivarasto ja tällä hetkellä varaukset ovat mahdollisia vain max 2 tunniksi kerrallaan- jotain ravintola varaustilanteesta kertoo myös se, ettei ravintola kerro hintojen verkkosivustollaan.
Brändille on aina hyötyä jossain mielessä, jos brändilähettiläs on tunnettu ja omistaa itse ainakin osan ravintolasta. Väliaika tekemiseksi tässä välissä sopivat vaikka top 10 parhaat nettikasinot, ja parin pyörähdyksen jälkeen voi palata tänne juorujen pariin.
Julkkisravintoloiden riski
Kilpailu ravintola-alalla on kovaa, ja vaikka julkkisomistus tuo näkyvyyttä, se ei takaa taloudellista onnistumista. Akseli Herlevin Naughty Brgr-yhtiön konkurssihakemus osoittaa, että suuri paine voi satuttaa jopa tunnetun keittiömestarin: kolme ravintolaa Helsingissä ja Pirkkalassa jouduttiin pelastamaan konkurssihakemuksella. Tämä korostaa, että ravintola-alan haasteet – korkeat kulut, sesonkivaihtelut ja kilpailu – eivät katoa pelkällä seksikkyydellä tai julkisuudella. Konseptin ja talouden hallinta ovat ratkaisevia. Herlevi kyllä osaa tehdä ruokaa ja hampurilaisia, ja tv-ohjelmatkin toimivat, mutta kokonaisuus ei tällä kertaa ollut kestävä.
Toisaalta hyvin johdetut konseptit voivat rakentua menestyksekkäästi pitkällekin. Maailmalla esimerkiksi Tarja Visanin Buddha Bar on kansainvälinen ilmiö: 1996 Pariisissa perustettu ravintola on laajentunut neljäkymmentä ravintolaan ja yhdistää ruokaa, musiikkia ja luksusta Gloria. Tämä osoittaa, että suomalaisella julkkiksella voi olla vaikutusvaltaa myös globaaleilla markkinoilla – kun konsepti on ainutlaatuinen ja visio selkeä. Tarja muuten on itse melkoinen luksuksen ystävä, ja suosikkimerkit ovat Chanel ja Hermes. Mistä tunnet Tarja Visan, kenties historiasta, sillä nyt 63-vuotias Tarja voitti aikoinaan 16-vuotiaana Seuran Aurinkotyttö-kisan, josta alkoi hänen maailmanvalloituksensa mallina.
Ei onnistu aina julkkiskokkikaan
Monessa TV-ohjelmassa mukana oleva Teemu Laurel laittoi 20-luvun alussa Helsinkiin kebab ravintolan Holy Döner. Laurell suunnitteli päivittävänsä kotimaista kebab-kulttuuria satsaten korkealaatuisiin raaka-aineisiin ja jälkiruokiin. Helsingin Sanomien armottomassa ruokatestissä Teemun pöperöitä kehuttiin ”skandinaaviseksi design-kebabiksi.” Valitettavasti vain helsinkiläiset ja turistit eivät olleet valmiita maksamaan Laurelin design kebabeista…
Julkkisomistajat suomalaisessa kontekstissa
Kotimaassa toimitaan usein paikallisin resurssein ja tuntemattomassa ympäristössä – esimerkkinä Harri Vilkuna, joka tunnetaan erityisesti Porissa ravintola- ja tapahtumabisneksestään. Hän aloitti lapsena perheyrityksessä ja on kasvanut lukuisiin rooleihin yökerhoista rockfestivaaleih. Vilkunan ura kuvastaa vahvaa sitoutumista ja kykyä yhdistää gastroalan ja viihdemaailman toiminnot – mutta myös pitkäjänteisyyttä, sillä hän valmistui restonomiksi 26 vuoden yrittäjäuran ja opintojen jälkeen.
Sedu Koskinen taas tunnetaan ravintolakeisarina, joka määritteli 2000-luvulla yökerhotoiminnan Suomessa: hänen strategiansa oli aggressiivinen laajentuminen ja konseptien kopioiminen, ja siitä syntyi termi “sedula”. Hän osoittaa, että ravintolabisneksessä voi tehdä huomiota herättäviä konsepteja, mutta samalla juuri laajentaminen on sekä mahdollisuus että riski. Menestyksen avaimia ovat konseptin tunnistettavuus, sijainti ja johdonmukainen brändinhallinta. Useimmat meistä kuitenkin tietävät, miten Sedun kävi lopulta ravintoloidensa kanssa.
Onnistuuko Pääkkönen ravintoloiden kanssa?
Jasper Pääkkönen tunnetaan laajasti näyttelijänä, mutta viime vuosina hän on laajentanut toimintaansa myös ravintola- ja kiinteistöbisnekseen. Vuonna 2022 hän osti Tervasaaren historiallisen aittarakennuksen Helsingistä yrityksensä Kidvekkeli Oy:n ja Korpi Capitalin kautta. Hiljattain, kesäkuussa 2025, avattiin ravintola TAR Tervasaareen. Projekti toteutettiin yhteistyössä virolaisten yrittäjien Martti Siimanin ja Tõnis Siigurin kanssa. Kohteen konseptina on merelliseen miljööseen istuva laadukas ravintola, jossa ruoka yhdistää lähiruoan ja virolais-suomalaiset makuvivahteet, ja tunnelma vaihtelee kesäterassin ja talvisen takkatulen välillä. Ravintola TAR tuo konseptiinsa casual fine diningia – ruokailuelämystä ilman yliampuvaa hienostelua. Menu yhdistää ranskalaiseen koulutukseen pohjautuvia tekniikoita virolais-suomalaisella twistillä.
Pääkkösellä on ollut uransa aikana tunnetusti hyvä vainu bisneksen kanssa, joten saa nähdä miten käy TAR:in kanssa.
Menestyvä Hook
Aina ei julkkiksen tarvitse lähteä ns. päällepäsmäriksi, ja kuitenkin voi ansaita ravintolatoiminnasta. Ravintola Hook on suomalainen siipiravintolakonsepti, jonka takana toimii Suomen Siipiravintolat Oy – emoyhtiö, joka hallinnoi useita Hook-ravintoloita eri kaupungeissa kuten Tampereella, Helsingissä, Espoossa ja muissa. Suomen Siipiravintolat Oy:n osakkaisiin kuuluvat lisäksi ravintolakonseptin keskeiset toimijat kuten Juha Vuorio, Raimo “Raipe” Helminen ja Eppu Salminen.
Vuonna 2016 avattu Hook Helsinki toimii Restamax Oyj:n (nyk. NoHo Partners Oyj) osaksi kuuluvan yhtiön omistuksessa. Restamax (myöhemmin NoHo Partners) hankki Suomen Siipiravintolat Oy:n osake-enemmistön, joten Hook Helsinki on osa laajempaa, pörssiyhtiön omistamaa ketjua.
Ravintolan avaaminen: maksuvalmius ja käyttöpääoma
Ravintolan avaaminen vaatii riittävän maksuvalmiuden: pääomaa pitää olla riittävästi odottamattomia kuluja varten, kuten huolto‑ ja toimilupamaksuja. Julkkishyväksyntä voi vauhdittaa kassavirtaa, mutta jos likviditeetti ei ole kunnossa, pienikin laskutusvika tai viivästys voi kaataa koko toiminnan. Usein julkkisprojekti perustuu osittain odotettuun mediahuomioon, mikä tekee taloussuunnittelusta epätasaista.
On riski, että sijoitetaan paljon rahaa brändiin, sisustukseen ja lanseeraukseen, mutta käyttötilit jäävät vajaiksi. Ilman selkeää kassavirtaprojektia ja puskurirahastoa voi tulla tilanne, jossa yhtäkkiä tarvitaan rahoitusta korkojen tai vuokrien maksamiseen. Tämä liittyy yleisiin taloudellisiin riskeihin kuten korko‑, vero‑ ja luottoriskiin.
Suomessa ravintolabisnes on erittäin kilpailtu: Helsingin Sanomien mukaan konkurssien määrä kasvoi jopa 70 % vuonna 2023 Helsingissä. Julkkisimago ei automaattisesti riitä, jos konsepti ei tuo arvoa asiakkaalle. Kuluttajien makutottumukset muuttuivat erityisesti koronapandemian jälkeen, ja he odottavat nykyään vastuullisuutta, elämyksiä ja jatkuvia uudistuksia- jos julkkis lähtee ravintolatoimintaan mukaan, saattaa hän yllättyä, että siinä tilanteessa voi olla, että joutuu itsekin tiskin taakse, tai vähintäänkin pyörimään ravintolan salissa kohtuullisen tiuhaan, jos haluaa auttaa ravintolaa hyötymään omasta nimestään.