Sirly Ylläsjärven luotsaama sauna- ja ravintolahanke kohtasi uuden ja mahdollisesti ratkaisevan takaiskun Ylläksellä. Äkäslompoloon suunnitellun Äkäs-kokonaisuuden asemakaavasta tehtiin valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, vaikka Kolarin kunnanvaltuusto ehti jo hyväksyä hankkeen etenemisen mahdollistavan kaavamuutoksen. Valitus voi siirtää rakentamisen aloittamista ainakin vuodella ja pahimmillaan noin puolellatoista vuodella.
Hankkeen valmistelu alkoi jo vuonna 2022, joten uusi viivästys tuntuu tekijöistä erityisen raskaalta. Ylläsjärvi kuvasi tunnelmaa hankeryhmässä lyödyksi, sillä pitkä työ näytti keväällä viimein etenevän kohti rakennuslupaa ja käytännön toteutusta. Nyt lähes jokainen aikataulu, kustannuslaskelma ja rahoitusratkaisu täytyy arvioida uudelleen.
Kyse ei ole pienestä rantasaunasta tai tavallisesta kyläravintolasta. Äkäksen kokonaisbudjetti on noussut noin viiteen miljoonaan euroon, ja suunnitelmaan kuuluu useita saunoja, kaksi ravintolaa sekä erilaisia ruoka- ja hyvinvointielämyksiä. Kunnianhimoinen hanke voisi toteutuessaan täydentää Ylläksen matkailupalveluja tavalla, joka houkuttelisi asiakkaita myös varsinaisten lomasesonkien ulkopuolella.
– Olisimme käyttäneet mahdollisimman paljon paikallisia raaka-aineita sekä suomalaista osaamista sisustuksessa, kalusteissa, astioissa ja muissa tuotteissa. Paikallinen pesula olisi saanut suuren ympärivuotisen asiakkaan. Samoin vesiyhtiö, jätehuolto, huoltoyritykset, kuljetuspalvelut, tuottajat, kaupat ja lukuisat muut yritykset, kertoo Sirly Ylläsjärvi itse hankkeesta.
Pitkä tie rannalle
Äkäs on tarkoitus rakentaa Äkäslompolon kylän keskusta-alueelle Äkäsjoen rantaan. Suunnittelupaikka on näkyvä ja matkailun kannalta houkutteleva, mutta joen läheisyys on tehnyt kaavaprosessista tavallista mutkikkaamman. Alue kuuluu tulvariskialueeseen, joten rakennuspaikkaa pitää korottaa pengertämällä.
Tulvakysymys nousi näkyvästi esille jo joulukuussa 2025. Kolarin kunnanvaltuusto palautti kaava-asian silloin uuteen valmisteluun, koska päättäjät halusivat lisätietoa pengertämisen vaikutuksista lähialueen kiinteistöihin. Päättäjiä kiinnosti myös se, voisiko kunnalle syntyä vastuuta mahdollisista tulvavahingoista.
Kunta jatkoi selvitystyötä viranomaisten kanssa alkuvuodesta 2026. Laskelmien mukaan alueen korottaminen nostaisi vedenpintaa poikkeuksellisen voimakkaassa tulvatilanteessa enimmillään noin kolme millimetriä. Viranomaisten arvion mukaan pengertäminen ei aiheuttaisi merkittävää kastumisriskiä muille lähialueen kiinteistöille, kun koko rakennettava alue korotetaan suunnitelmien mukaisesti.
Kolarin kunnanvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen lopulta keväällä. Päätös avasi hankeryhmälle mahdollisuuden siirtyä kohti rakennusluvan hakemista, joten vuosien valmistelun jälkeen ilmassa oli varovaista helpotusta. Helpotus jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä paikallinen leirintäalueyritys ja kolme yksityishenkilöä valittivat hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeuteen.
Hinta karkaa
Jokainen uusi odotuskuukausi kasvattaa hankkeen taloudellista riskiä. Ylläsjärven mukaan suunnittelun ja rakentamisen kustannukset ovat nousseet neljän vuoden aikana jo noin 400 000 eurolla muun muassa materiaalien kallistumisen vuoksi. Valituksen käsittely voi nostaa kustannuksia edelleen, vaikka rakennustöitä ei päästäisi vielä aloittamaan.
Suunnitelmia täytyy ylläpitää myös odotusaikana. Hankeryhmän täytyy huolehtia rahoituksesta, päivittää tarjouksia ja varautua siihen, että rakentamisen hinnat muuttuvat jälleen ennen lainvoimaista ratkaisua. Pitkittynyt epävarmuus voi vaikuttaa lisäksi sijoittajien halukkuuteen sitoa rahaa projektiin, jonka aloituspäivää ei pystytä vahvistamaan.
Hanke menetti jo aiemmin yhden mahdollisen rahoitusedun pitkän kaavaprosessin aikana. Yrittäjien laskelmien mukaan projektille olisi voitu hakea vielä vuonna 2025 lähes miljoonan euron EAKR-rahoitusta. Matkailualan investointeja ei kuitenkaan enää tuettu samasta rahastosta vuonna 2026 niukan määrärahatilanteen vuoksi.
Muitakin tukiväyliä voi yhä olla tarjolla, mutta rahoitusta ei myönnetä automaattisesti. Suurissa investoinneissa hakijalta vaaditaan yleensä muun muassa rakennuslupa, tarkat piirustukset, oma rahoitusosuus ja riittävä selvitys yrityksen kokonaistilanteesta. Valitus siirtää käytännössä myös näiden ehtojen täyttymistä myöhemmäksi.
Suuri elämys
Äkäksen idea rakentuu saunomisen, Lapin luonnon ja ravintolaelämyksen ympärille. Suunnitelmissa on neljästä viiteen erilaista saunaa, joiden joukkoon on aiemmin kaavailtu esimerkiksi puu-, sähkö-, höyry- ja jääsaunaa. Kokonaisuuteen on suunniteltu lisäksi lämpimiä altaita, avantouintimahdollisuutta ja lasitettua terassia.
Ravintolatoiminta jakautuisi suunnitelmien mukaan useampaan osaan. Päiväsaikaan tiloissa voitaisiin järjestää kokkikouluja, joissa vieraat valmistaisivat esimerkiksi perinteistä poronkäristystä. Illalla tarjolla olisi usean ruokalajin kokonaisuus, jonka valmistaminen tuotaisiin asiakkaiden nähtäväksi tarinoiden, musiikin ja teatterillisten elementtien avulla.
Konsepti sopii Ylläsjärven aiempaan uraan. Hänet tunnetaan televisio-ohjelmien lisäksi pohjoisen raaka-aineita ja arktista tunnelmaa hyödyntävistä ravintolaideoista. Hänen liiketoiminnassaan ruoka ei tarkoita pelkkää annosta, vaan ympärille rakennetaan usein kokonainen paikkaan, luontoon ja paikallisiin makuihin liittyvä kokemus.
Äkäs olisi silti kooltaan selvästi suurempi kuin monet hänen aikaisemmat ravintolahankkeensa. Viiden miljoonan euron kokonaisuus vaatii huomattavan määrän asiakkaita, toimivan henkilöstörakenteen ja riittävän pitkän matkailukauden. Hanke tavoittelee siksi muutakin kuin talven vilkkaimpien viikkojen kysyntää.
Kylän ristiriita
Ylläksen kasvava suosio luo tilaa uusille palveluille, mutta samalla suuret suunnitelmat herättävät paikallista keskustelua. Matkailurakentaminen vaikuttaa liikenteeseen, maisemaan, vesistöihin ja kylän arkiseen rytmiin. Äkäksen sijainti joen rannassa tekee keskustelusta tavallistakin herkemmän.
Valitus ei vielä kerro, että kaavapäätös olisi ollut lainvastainen. Hallinto-oikeus arvioi seuraavaksi, onko kunnan päätöksenteossa ja kaavan valmistelussa noudatettu lakia sekä onko vaikutukset selvitetty riittävällä tavalla. Prosessi voi päättyä valituksen hylkäämiseen, päätöksen kumoamiseen tai asian palauttamiseen uuteen valmisteluun.
Hankkeen toteuttajat joutuvat sillä välin elämään ilman varmaa tietoa lopputuloksesta. He voivat jatkaa osaa suunnittelusta, mutta suuria rakentamiseen liittyviä sitoumuksia on vaikea tehdä ennen asian ratkeamista. Odottaminen saattaa muuttaa myös alkuperäistä konseptia, jos kustannukset tai rahoitusehdot kiristyvät liikaa.
Paikallisille tilanne näyttäytyy kahdesta suunnasta. Uusi sauna- ja ravintolamaailma voisi tuoda työpaikkoja, asiakasvirtoja ja lisää ympärivuotista toimintaa, mutta rakentamisen vaikutukset kiinnostavat ymmärrettävästi lähellä asuvia ja toimivia yrittäjiä. Äkäslompolossa matkailun kasvu ei ole vain elinkeinokysymys, vaan se liittyy suoraan kylän ympäristöön ja tulevaan ilmeeseen.
Yrittäjän kova paikka
Ylläsjärvi on rakentanut uraansa Lapissa jo pitkään. Hän perusti Aurora Estate -hotellin ja ravintolan Ylläsjärven rannalle yhdessä Heidi Seikkulan kanssa vuonna 2015, ja pieni boutique-hotelli sai myöhemmin kansainvälistä tunnustusta. Aurora Estaten toiminta päättyi myöhemmin alkuperäisessä muodossaan vuokrasopimuksen loppumisen ja kiinteistön kehitystarpeiden vuoksi.
Ylläsjärvi on sen jälkeen kehittänyt uusia ravintola- ja elämyskonsepteja Ylläksen ympäristössä. Hänen hankkeensa ovat nojanneet usein pieneen mittakaavaan, henkilökohtaiseen palveluun ja Lapin luonnosta rakennettuun tunnelmaan. Äkäs edustaa samaa ajattelua huomattavasti suuremmassa koossa.
Uuden projektin pysähtyminen tuntuu siksi sekä taloudelliselta että henkilökohtaiselta iskulta. Hankkeeseen on käytetty vuosia aikaa jo ennen kuin ensimmäistäkään varsinaista rakennusta on voitu pystyttää. Ylläsjärven mukaan mielessä on käynyt myös ajatus siitä, että vastaavan hankkeen toteuttaminen voisi olla helpompaa jossain muualla.
Kommentti on Ylläksen näkökulmasta pysäyttävä. Matkailukeskukset kilpailevat keskenään paitsi asiakkaista myös yrittäjistä, sijoittajista ja kiinnostavista uusista konsepteista. Pitkät prosessit eivät yksin ratkaise investointipäätöksiä, mutta ne voivat vaikuttaa siihen, mihin seuraava suuri idea lopulta rakennetaan.
–
Suomesta löytyy edelleen ihmisiä, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä, investoimaan, työllistämään ja rakentamaan ympärivuotista elinvoimaa myös pieniin kyliin. Minua pelottaa kysyä, kuinka moni investointi jäi tekemättä vääristä syistä? Kyselee Sirly.
Ratkaisevat kysymykset
Äkäs-hankkeen tulevaisuus riippuu nyt ennen kaikkea hallinto-oikeuden ratkaisusta ja käsittelyn kestosta. Hankeryhmä joutuu samalla arvioimaan, kestääkö suunnitelman talous jälleen yhden pitkän viivästyksen. Alkuperäinen visio voi vielä toteutua, mutta sen hinta, aikataulu ja laajuus eivät välttämättä säily ennallaan.
Hankkeen lähikuukausien tärkeimmät kysymykset ovat:
- Kuinka nopeasti Pohjois-Suomen hallinto-oikeus ottaa valituksen käsiteltäväksi?
- Pysyykö noin viiden miljoonan euron rahoituskokonaisuus koossa odotusajan?
- Nousevatko rakennus- ja materiaalikustannukset vielä merkittävästi?
- Tarvitseeko Äkäksen suunnitelmaa pienentää tai muuttaa?
- Jatkaako hankeryhmä projektia Ylläksellä, jos prosessi pitkittyy arvioitua enemmän?
Valitus ei merkitse hankkeen lopullista kaatumista, mutta se osui projektille hankalaan hetkeen. Rakentamisen piti päästä etenemään pitkän kaavavaiheen jälkeen, ja ryhmä oli jo valmistautunut hakemaan rakennuslupaa. Uusi oikeuskäsittely palautti hankkeen jälleen odottavaan tilaan.
Ylläksen matkailutarjonta kehittyy samaan aikaan nopeasti. Alueelle syntyy uusia majoituskohteita, ravintoloita ja elämyspalveluja, joten muutaman vuoden viive voi muuttaa kilpailutilannetta huomattavasti. Äkäksen pitäisi aikanaan avautua markkinaan, joka voi näyttää hyvin erilaiselta kuin hankkeen suunnittelun alkaessa vuonna 2022.
Investointibudjetti
Äkäslompoloon suunnitellun sauna- ja ravintolamaailman investointibudjetti oli noin 5 miljoonaa euroa.
Rakentaminen olisi tuonut työtä suomalaisille rakennusliikkeille, suunnittelijoille, kuljetusyrityksille ja tavarantoimittajille.
Valmistuttuaan hanke olisi luonut VÄHINTÄÄN 20 ympärivuotista työpaikkaa.
Neljän vuoden aikana tämä olisi tarkoittanut:
– 80 henkilötyövuotta
– noin 2,6 miljoonaa euroa palkkoja
– työnantajakuluineen noin 3,2 miljoonan euron työllisyysvaikutusta
– arviolta 1–1,3 miljoonaa euroa työntekijöiden paikallista kulutusta
– arviolta 130 000–200 000 euroa kunnallisveroja
Pelkästään investointi ja työpaikat olisivat siis synnyttäneet ensimmäisten neljän vuoden aikana yli 8 miljoonan euron suoran taloudellisen vaikutuksen.