Alkusääli ja kriitikkojen pamputus
Ensimmäisen lauluillan jälkeen moni suomalainen nettiyhteisö tyrmäsi Superterassin Allsång-idean ankarasti. Sade pilasi avajaistapahtuman 12. kesäkuuta, ja tyhjät penkit kuvasivat haaleaa kiinnostusta. Jaajo itse julkaisi Instagramissa kuvan sadeviittoihin verhoutuneena, ja totesi pettyneenä myyntipuheensa olleen ehkä liian kunnianhimoinen: “Tää tulee olemaan se Superterassin kovin juttu” – mutta säätilanne petti odotukset.
Kriittisissä kommenteissa suomalaisille tyypillinen “ennakko-otominen” tuli esiin: heti ensimmäinen epäonnistunut tapahtuma johti tuomitseviin arvioihin, vaikka kyse oli vain sääolosuhteiden sattumasta. Tästä syntyi kysymys: miksi suomalaiset lyttäävät nopeasti, ilman että annetaan idealle mahdollisuus todelliseen koetteluun?
Auringosta apua
Toisaalta, kun aurinko paistaa Superterassilla, väki lisääntyy huomattavasti. Saatavilla olevien tietojen mukaan kesäkuun sateisin jakso kiristi tunnelmaa, mutta heinäkuun aurinkoisina päivinä terassilla käytiin jopa 130 000 vierailijaa puolitoista viikossa. Paikallisten kokemukset osoittavat selvästi: hyvä sää motivoi ihmisiä osallistumaan, ja silloin yhteislauluiltojen idea tempaa mukaansa. Ja entäs ne lauluillat….. yhteislaulut Paul Elias & Instaglamourin tahdissa:
Moni suomalainen suhtautuu tapahtumainnovaatioon varauksella. Kun odotukset ovat korkealla ja ainakin osa niistä romahtaa (esimerkiksi ensimmäisen illan pieninen yleisö), julkinen kritiikki seuraa nopeasti. Se heijastaa laajempaa kulttuurista varovaisuutta – suomalaista perfektionismia, jossa keskeneräisyys on syytä torpata heti.
Toiseksi, median kaipuu dramaattisiin tarinoihin ruokkii negatiivista sävyä. Seiska-lehden otsikko “Yleisökato!” vahvisti negatiivista mielikuvaa, vaikka kyse oli yhdestä sateisesta illasta. Medialla on tässä iso rooli narratiivin luomisessa – ja suomalainen mediayleisö reagoi ennakoivasti.
Superterassin konsepti
Superterassi avattiin 12.6. Helsingin Kasarmitorilla, ja sen taustalla on yrittäjä Jaajo Linnonmaa. Tapahtuma-alueelle on tuotu ideaalla infrastruktuuri, johon lukeutuvat useat ravintolapisteet, esiintymislava, ulkotila ja ohjelmakattaukset Allsång-tapahtumista mummodiscoon. Kasarmitorin infraa on parannettu erityisesti tapahtumia varten jo keväällä.
Keskellä Helsinkiä sijaitseva torialue tarjoaa matalan kynnyksen kohtaamispaikan. Tuhannen asiakaspaikan terassi työllistää kesällä arviolta 80 henkilöä, joista merkittävä osa rekrytoidaan paikallisista työttömistä. Ohjelmassa on yhteislauluiltojen lisäksi karaoke, live-musiikki, podcast-lähetyksiä sekä rennon urbaani tunnelma, johon kuuluu hyvä ruoka ja juoma.
Sää vaikuttaa suosiota
Superterassin suosio on suoraan sidoksissa lämpöön ja aurinkoon. Sadepäivinä myynti lasketa alle 50–60 annokseen päivässä, kun taas aurinkoisina päivinä myyntiluvut nousevat jo tuhansiin. Esimerkiksi Finnjävelin kreikkalaiset souvlakit myytiin nopeasti kuumalla säällä.
Myös myyjät huomauttavat, että avoimet terassit ilman katoksia ovat täysin sääherkkiä. Superterassin ideaan kuuluu alusta alkaen, että tapahtuma kukoistaa vain sopivassa säässä – ja sen hyväksyminen on osa konseptia.
Yhteislaulun henki
Allsång-tapahtumat perustuvat osallistujien spontaaniin yhdessä lauluun – muikeaan saturointiin ilman laulutaitovaateita. Vaikka Suomen versio avajaisillassa kärsi säästä, Jaajo kertoi, että paikalla ollut pienehkö, mutta innostunut joukko sai aikaan yllätyksen: aito aplodi ja yhteinen laulu nostivat tunnelman. Tämä vahvistaa sitä, että yhteislaulussa on sama yhteisöllinen voima kuin vaikkapa Ruotsissa Skansenilla.
Konsepti toimii kun ihmiset uskaltavat mennä lavalle – ja juuri siihen Superterassi pyrkii. Kun aurinko on mukana, ilta kutsuu ihmisiä mukaan.
Kesäkuun sateiden jälkeen heinäkuun aurinko on tuonut Superterassille hurjan suosion. Ravintoloiden edessä näkyy valituksia – jonot venyvät, ihmisiä on enemmän kuin ruuhkaisessa ravintolassa tavallisesti. Paikalla arvioidaan käyneen 130 000 ihmistä kahdessa ja puolessa viikossa.
Jaajo itse toistaa julkisesti tyytyväisyyttä: “emme ole huolissaan taloudellisesta puolesta” – ja huomauttaa, että sään vaihtelu oli ennakoitua suomalaisessa kesäss
Terassin viikonloppu:
LA 5.7.
Klo: 15–17 Xavi Gomez – suomalaisia hittejä espanjaksi
Klo: 17–22 Superlauantai: DJ Auru tuo kesäillan rytmit
SU 6.7.
Klo: 12 ja 13.30 Perhesunnuntai: vatsastapuhuja Sari Aalto
Hauskaa ja taianomaista koko perheelle!
📍 Superterassi, Kasarmitori
🗓 Avoinna ma–la klo 10–23 | su klo 11–21
Vapaa pääsy | Ikärajaton | Esteetön
Suomalaisen varovaisuuden oppitunti
Superterassin kritiikki osoittaa kulttuurisen piirteen: suomalaista perfektionismia, jossa epäonnistumiset päätyvät leimauksina, eivät osaamisen arviointina. Tämä on yleinen reaktio monissa innovaatiotilanteissa.
Toisaalta påhtynyt aurinko ja onnistuneet tapahtumat saavat saman yleisön osallistumaan – ja muuttamaan asenteet. Spotify-soittolistanakin toimiva yhteislaulu nostaa tunnelmaa, kun ihmiset ymmärtävät, että ehkä ensi kertaa tarvittiin sääsuosiota – ei idean toimimattomuutta.
Lopuksi
Superterassin tarina kertoo suomalaisesta kesästä: sää ratkaisee, odotukset muodostuvat nopeasti, ja meillä on tapana lyttää ensivaikutelman perusteella. Mutta myös siihen kuuluu mahdollisuuden loistaa – kun olosuhteet sallivat. Allsång Helsingin ytimessä on vielä nuori idea, joka kaipaa vielä aurinkoa ennen kuin voimme sanoa, että suomalaiset todella ottavat tämän innolla omakseen.
Yksi kommentti artikkeliin ”Vihdoinkin Helsingistä löytyy yhteislaulua – Allsång på Superterassi”